Milloin viimeksi ajattelit toisin?

Voiko tuttuakin tutummasta asiasta löytää enää uusia puolia? Ja jos voi, rikastuttaisiko se kenties omaakin elämää?

Näihin kysymyksiin etsittiin vastauksia filosofi Esa Saarisen luennolla Turussa. Tilaisuuden oli järjestänyt Turun ammattikorkeakoulun täydennyskoulutus- ja palvelukeskus. Elämä on useimpien mielestä jokseenkin tylsää, Saarinen väitti. Se johtuu ajattelun kapeutumisesta ja riemun kokemisen vaikeudesta. Aikuisen tapa ajatella on kaavamainen ja kerran opittua on todella vaikea muuttaa.



- Alamme myös uskoa, että asiat - niin ikäviä kuin ne ovatkin - eivät edes voisi olla paremmin.

Aito riemu on harvinaista. Lapsilla on kyky tuntea riemua vaikkapa pihan poikki juoksemista, mutta aikuisena useimmilta riemuitsemisen kyky on kadonnut.

- Ulkonaisesti hyvinkin vaatimaton elämä voi olla hyvin rikasta, jos riemuitsemisen kyky on tallella. Taas on kyse näkökulmista, tavasta katsoa arkisia asioita.



Pienillä sanoilla lisää elämänuskoa



Kapea ajattelu kieltää ihmiseltä mahdollisuudet, joita hänellä tosiasiassa on. Niin sanottu negatiivikerroin vielä vahvistaa tätä luuloa. Negatiivikertoimen perusta voi olla hyvin pieni, sinänsä mitätön, ikävä tapahtuma. Kukaan muu ei edes tiedä asiasta, mutta itse katsoo kaikkea tämän tapahtuman pohjalta, filosofi kuvaili.



Pienet asiat voivat tehdä elämästä ikäväntuntuisen, mutta aivan samalla tavalla pienillä asioilla vahvistetaan ihmisen elämänuskoa. Työpaikoilla työteho nousee, jos henkilökunta saa silloin tällöin vilpittömän kiitoksen.

- Ja rehellisen kiitoksen ilman varauksia. Usein samalla kun toisella kädellä kiitetään, se toisella mitätöidään tyyliin "Hienosti tehty, mutta ensi kerralla vasta tosi haasteet alkavat".



Työtehon ja elämänuskon vahvistamisen säännöt pätevät niin työ- kuin yksityiselämässä. Vanha, käytössä kulunut aviopuolisokin piristyy silminnähden, jos hänelle joskus osoittaa aitoa kiinnostusta ja antaa kiitosta. -pv.



[52_1.jpg]

Ihminen kaventaa ?llistytt?v?n paljon niit? vaihtoehtoja, joita h?nell? tosiasiassa on, filosofi Esa Saarinen sanoo.