Hallituksen esitys uudeksi hankintalaiksi muuttaa kilpailuttamisen ja ilmoitusvelvollisuuden alarajaa sekä poistaa valitusoikeuden tietyn rajan ylittävien hankintojen osalta. Tähän asti julkisiin hankintoihin on sovellettu koko EU:n laajuisia kynnysarvoja, uusi laki tuo kansalliset kynnysarvot.

Tavara- ja palveluhankintojen kynnysarvoksi esitetään 15 000 euroa, sosiaali-, terveys- ja eräiden koulutuspalvelujen 50 000 euroa ja urakoiden 100 000 euroa. Tätä vähäisempiä hankintoja ei tarvitse kilpailuttaa.

Suomen Yrittäjien mielestä kynnysarvot jäävät suhteellisen korkealle suhteessa markkinoihin ja julkisten hankintojen kokoon. Järjestö pitää tärkeänä, että myös kynnysarvot alittavissa hankinnoissa noudatetaan avoimuutta ja ne kilpailutettaisiin, vaikka laki ei sitä vaatisikaan.

- Laki johtanee osaltaan hankintaosaamisen keskittämiseen ja hankintojen keskikoon kasvuun monilla aloilla. Valitukset lisääntynevät ainakin aluksi, mikä johtuu hankintaosaamisen kirjavasta tasosta ja tuottajien aktivoitumisesta, kehittämispäällikkö Ismo Partanen Suomen Yrittäjistä sanoo.

Yritykset voivat Partasen mukaan valmistautua uuden hankintalain voimaantuloon tutustumalla perinpohjaisesti julkisiin hankintaprosesseihin.

- Hankintayksiköitä voi pyytää järjestämään tulevista hankinnoista ennakkoinfotilaisuuksia. Yritysten kannattaa verkostoitua ja kehittää tuotteita, joilla on kysyntää julkisella sektorilla, hän toteaa.

Lakiesitys ei sisällä ehdotusta hankintojen valvonnan järjestämisestä eikä sanktioita kilpailuttamatta jättämisestä.

Pienten tehtävä yhteisiä tarjouksia

- Kansallisen kynnysarvon ylittävissä hankinnoissa hankintaprosessi vie aikaa nelisen kuukautta ja kynnysarvon alittavissa hankinnoissakin kilpailuttamisaika venyy joihinkin kuukausiin. Lisäksi lain tarkasti säätelemään kilpailuttamiseen kuluu huomattavasti työaikaa, joka etenkin pienemmissä hankinnoissa on suoranaista rahan tuhlausta. Täten kansalliset kynnysarvot ovat tervetulleita, jotta viimemainittujen osalta tarkasti säädellystä kilpailuttamismenettelystä ja osin kilpailuttamisvelvoitteesta voidaan luopua, Raision kaupungin keskitetyistä hankinnoista vastaava apulaiskamreeri Markku Liimatainen sanoo.

Raision kaupunki on vetäjänä hankintarenkaassa, johon kuuluu tuoteryhmästä riippuen 9-28 kuntaa. Hankintayhteistyö tulee lähiaikoina laajenemaan TAD Centren johtaman seutuhankintaprojektin ensimmäisen vaiheen yhteishankintojen käynnistyessä Raision ja osittain Kaarinan vetäminä.

- Vaikka hankintavolyymien kasvaessa pienen yrityksen mahdollisuudet toimittaa tavaraa tai palveluja kunnille ovat yksinään rajalliset, on olemassa hyviä esimerkkejä siitä, että paikallinen yritys voi itsenäisestikin menestyä kuntien yhteishankinnoissa. Paikalliset yritykset voivat verkostoitua ja tehdä tarjouksia yhdessä. Toisaalta kuntien yhteishankinnat keskittyvät pääosin tuotteisiin, joita ei kuntakohtaisesti ole edes saatavissa tai joissa valtakunnalliset keskus- ja tukkuliikkeet ovat pitemmän aikaa olleet kuntasektorin toimittajina. Esimerkiksi elintarvikehankinnoissa ovat kaukana takana ne ajat, jolloin paikalliset osuusliikkeet kilpailivat kunnan elintarviketoimituksista, Liimatainen toteaa.

- Paikallisten yritysten käyttäminen on jo estetty lailla, vaikka paikallisuus olisi kaikkien etu, Raision Kirja Oy:n toimitusjohtaja Harri Pohjankukka sanoo. Yritys toimittaa Raision kaupungille konttoritarvikkeita ja kirjoja Raision kirjastoon. Kirjastohankinnoista järjestetään tarjouskilpailuja, joissa Raision Kirja on Pohjankukan mukaan vielä toistaiseksi pärjännyt.

- Hankintalaki sallii tarjouskilpailun järjestämisen myös kynnysarvot alittavien hankintojen kohdalla. Toivon, että tätä mahdollisuutta käytettäisiin sikäli, kuin se on järkevää, Pohjankukka sanoo.

Kuka jatkossa toimittaa koululaisten oppikirjat tai siivoaa kiinteistöt? Muun muassa nämä asiat ratkaistaan uudistuvan hankintalain alaisina ja yhä useammin hankinnat toimittaa joku muu kuin paikallinen yrittäjä.

pirkko.varjo@y-lehti.fi