Esitys poistojärjestelmän uudistamiseksi lisäisi yritysten hallinnollista työtä. Erityisesti pk-yritysten resurssit joutuisivat kovalle koeteukselle näiden joutuessa seuraamaan poistoja hyödykekohtaisesti nykyisen yhteisen menojäännöksen sijasta. Muutos kasvattaisi taloushallinnon kustannuksia mutta ei toisi erityistä lisäarvoa sen paremmin liiketoiminnalle kuin verotukseenkaan, Suomen Yrittäjien veroasiantuntija Leena Romppainen sanoo.

Valtiovarainministeriön ylijohtajan Lasse Arvelan johtama yritysverotuksen kehittämistyöryhmä on esittänyt, että yritysverotuksessa luovutaan irtaimen käyttöomaisuuden menojäännösjärjestelmästä ja siirrytään hyödykekohtaisiin poistoihin.

- Esitys ei yhdenmukaista verotusta eikä kirjanpitoa, kuten julkisuudessa on väitetty. Korkeaan osaamiseen investoivat ja toisaalta raskaan teollisuuden yritykset eroavat merkittävästi toisistaan investointien laadussa, Romppainen sanoo. Hän pelkää myös yritysten oikeusturvan ja investointihalukkuuden laskevan mikäli esitetyt muutokset toteutuvat.

Yhtiö ei saisi päättää varojensa jakamisesta

-Mahdollisuus lukea peitelty osinko kokonaan ansiotuloksi on perusteeton, Leena Romppainen sanoo. Tällaisessa hankkeessa olisi kyse ainoastaan viime vuonna toteutetun verouudistuksen merkittävästä kiristämisestä siten, että peitellyn osingon ansiotuloksi luettava osuus nousisi 70 sataan prosenttiin.

- Muutosta ei tule toteuttaa, koska se estäisi täysin yhtiön mahdollisuuden päättää itsenäisesti varojen jakamisen tavasta, Romppainen toteaa.

-pv.