Varsinaissuomalaiset yritykset eivät ole kovin innokkaita palkkaamaan kaupallisen koulutuksen saaneita venäjän kielen osaajia. Tällaisen kuvan saa Suomi-Venäjä-seuran Turun piirin toimistosta.

Sama toimisto välittää Venäjän viisumeita ja niiden hakijoiden joukossa on paljon yrityksiä. Kauppaa Venäjälle siis käydään, mutta monesti sitten englanniksi. Venäjän yhteiskuntaelämän tuntijat pitävät kuitenkin tärkeänä, että kaupankäynnissä pitäisi hallita venäjän kieli ja kulttuuri.

Suomi-Venäjä-seuran Turun piiri onkin aloittamassa yrittäjille suunnattua koulutusta, jolla kerrottaisiin venäläisistä tavoista. Samoja oppeja voi soveltaa valkovenäläisten yritysten kanssa tehtävään kauppaan sekä ennen kaikkea myös ukrainalaisyhteyksiin. Ukrainahan on kasvava bisnesmaa ja lähentynyt länttä vahvasti purkamalla myös hallintobyrokratiaa. Ukrainassa myös pärjää venäjän kielellä.

- Elo-syyskuussa meillä on tarkoitus ottaa yhteyttä yrityksiin ja järjestää infotilaisuus siitä, mitä voimme tarjota ja mikä on yritysten tarve, sanoo Suomi-Venäjä-seuran Turun piirin uusi puheenjohtaja Marja Salonen-Nikolajev.

Englannilla pärjää, venäjällä paremmin

Marja Salonen-Nikolajev sanoo, että yrityksiltä kuulee kommentteja, että englannilla pärjää liikeneuvotteluissa.

- Se on harhaanjohtavaa, sillä se on pieni joukko Venäjällä, joka hallitsee englannin. Pietarissa ja Moskovassa kielitaitoa kyllä löytyy. Mutta kielen lisäksi tulevat kulttuuri- ja tapa-asiat, jotka olisi hyvä tuntea.

- Kielen käyttö, miten puhutellaan, lahjat, ruoka- ja juomatavat. Venäjällähän henkilökohtaiset suhteet ovat hyvin tärkeät.

Englannin kielen suosioon voi vaikuttaa paitsi sen yleismaailmallisuus, myös venäläisen osapuolen halu käyttää kansainvälistä kieltä bisneksissään. Tämä voi kieliä halusta osoittaa osaamistaan yleiselläkin tasolla sekä ”sivistyneisyyttään”, vaikka venäjän kielen käytöstä oltaisiin tyytyväisiä, jos aloite tulisi liikekumppanilta.

Maahanmuuttajia olisi, töitä ei tarjota

Jos kaupallisen koulutuksen saaneet venäjän osaajat eivät saa töitä, ei ole venäläisillä maahanmuuttajillakaan helppoa. Vaikka heillä olisi kova koulutus, ja suomen kieli oman äidinkielen ohella hallussa, töitä ei Venäjä-seuran Turun piirin mukaan tahdo aina löytyä. Tässä vaikuttavat myös asenteet: ”ryssäviha” ja epäluulot itänaapuria kohtaan vaikuttavat, vaikka sitä ei aina ääneen sanotakaan.

Venäjän kielen opiskelu ei ole nuorten keskuudessa kovin suosittua. Peruskouluissa ei tahdo aina syntyä edes ryhmiä, koska opiskelijoita ei ole tarpeeksi. Aikuisväestöä sen sijaan opiskelee työväenopistossa innokkaasti kieltä. Myös lukiolaisten kiinnostus on elpynyt.

Turussa on mahdollisuus valita venäjä myös koulun alusta alkaen suomalais-venäläisellä luokalla, jonka opettajia juuri Marja Salonen-Nikolajev on. Ensi lukuvuodeksi kouluun oli kahdeksan hakijaa.

Ulkoministeri Erkki Tuomioja muotoili Venäjä-osaamista jo yli viisi vuotta sitten seuraavasti.

- Itse asiassa juuri kieli- ja kulttuuriosaamisen kapeus saattaa muodostua kriittiseksi tekijäksi. Liiketoimintakeskuksena toimimiseen ei riitä vain toimiva tietoliikenne- ja muu infrastruktuuri. Tarvitaan myös kieli- ja kulttuuritaustan ja toimintatapojen tuntemusta. Tämä on asia, jonka tulisi kiinnostaa opetuksesta ja koulutuksesta vastaavien lisäksi myös talouselämäämme.

Venäjää ja ukrainaa voi opiskella itsenäisestikin alkeista lähtien erilaisten kieliohjelmien avulla.

Kari Kauppinen