Sanoma liian alhaisen YEL-työtulon merkityksestä yrittäjän tulevaisuudelle on mennyt huonosti perille. Myös melko hiljattain yrittäjäntaipaleensa aloittaneet mitoittavat eläkkeensä alakanttiin.

- Yrittäjien tilanne ei näytä olennaisesti muuttuneen aiemmasta. Myös viime vuosikymmenellä aloittaneilla uusilla yrittäjillä on matalan eläkkeen riski, tutkija Raili Hyrkkänen Eläketurvakeskuksesta toteaa.



Hyrkkänen tutki vuosina 1989-90 aloittaneiden yrittäjien eläketurvan kehittymistä. Miesyrittäjien työtulot olivat tutkimuksen mukaan yrittäjätoiminnan käynnistysvaiheessa keskimäärin 1800 euroa kuukaudessa, mutta eläkkeen perustana oleva YEL-työtulo vain noin 1500 euroa. Yrittäjien tulojen pudottua lamavuosina ero kuroutui miltei umpeen näiden yrittäjien kohdalla. Vuonna 1997 yrittäjän saamat työtulot lähestyivät lamaa edeltänyttä tasoa, mutta YEL-työtulo oli laskenut keskimäärin noin 1200 euroon eli 70 prosenttiin työtuloista.



Naisyrittäjillä tulojen vastaavuus on säilynyt jonkin verran parempana kuin miehillä. Naisyrittäjien työtulot jäävät kuitenkin muutoin selvästi alemmiksi kuin miehillä. Erityisen alhaisiksi tulot jäävät niillä naisyrittäjillä, jotka ennen yrittäjiksi ryhtymistä olivat työttömiä.



YELiin tulossa tärkeitä muutoksia



- Alivakuuttaminen on edelleen suurin ongelma YEL-vakuutusten suhteen. Valitettavan moni eläkkeelle jäävä yrittäjä joutuu turvautumaan pieneksi jäävää YEL-eläketurvaa täydentävään kansaneläkejärjestelmään, Turun Eläke-Fennian yhteyspäällikkö Matti Bergström sanoo.

Yrittäjän eläkevakuutusmaksun suuruus on 21,4 % yrittäjätulosta. Jos vuotuinen yrittäjätulo on alle 5381.31 euroa vuodessa, vakuutusta ei tarvitse ottaa. Vakuutusmaksu perustuu yrittäjän tekemän vakuutushakemuksen perusteella vahvistettuun työtuloon.



- YEL-järjestelmä on ollut voimassa vuodesta 1970. Mukana on vielä paljon yrittäjiä, jotka ottivat vakuutuksen 33 vuotta sitten, eivätkä ole kertaakaan muuttaneet YEL-tuloaan tänä aikana. Suosittelenkin yrittäjiä aika ajoin tarkistamaan, onko YEL-vakuutus toiminnan laajuutta sekä yrittäjän omaa työpanosta vastaavalla tasolla. Tarvittaessa kannattaa tehdä ajoissa muutokset, Bergström sanoo.



YEL-vakuutukseen on tulossa muutoksia vuoden 2005 alusta. Tärkeänä uudistuksena on niin sanotun joustomallin käyttöön ottaminen. Kun rahat ovat tiukalla, vuotuista maksua voi alentaa enintään 20 % ja parempina aikoina maksun saa kaksinkertaistaa tiettyyn rajaan asti. Yrittäjä voi käyttää oman harkintansa mukaan joustoa hyväkseen enintään kolmena vuotena seitsemän vuoden aikana mikäli maksua halutaan alentaa. Lisämaksuja voi sitä vastoin tehdä vuosittain jatkuvasti.



Sairaus- ja äitiyspäivärahat YELin mukaan



Ensi vuoden alusta yrittäjän äitiys- ja sairauspäivärahat määräytyvät aina YEL-työtulon mukaan. Vielä nyt yrittäjä voi valita, lasketaanko päivärahat verotuksessa vahvistetun ansiotulon vai YEL-työtulon perusteella, mutta runsaan puolen vuoden päästä vaihtoehtoja ei enää ole.

Yrittäjällä on oikeus työttömyysturvaan mikäli YEL-tulo on enemmän kuin 8520 euroa vuodessa ja yrittäjätoiminta on jatkunut vähintään kaksi vuotta viimeksi kuluneen neljän vuoden aikana. Jos YEL-tulo on tätä pienempi on yrittäjän turvana vain tarveharkintainen työmarkkinatuki. Käytännössä se voi merkitä toimeentulon katkeamista kokonaan, etenkin niissä tapauksissa joissa puolisolla on tuloja.



Yrittäjä on oikeutettu osa-aikaeläkkeeseen, jos hänen YEL-työtulonsa on eläkettä edeltäviltä neljältä vuodelta ollut keskimäärin vähintään 10 762.62 euroa vuodessa. Tämä tarkoittaa sitä, etteivät pienillä työtuloilla olevat yrittäjät voi saada osa-aikaeläkkeitä YEL:n perusteella.



- Yrittäjävakuutus on nykyisellään melko joustamaton, sillä vakuutukseen vahvistettua työtuloa ei voi muuttaa takautuvasti. Tähän asiaan saadaan siis vuoden 2005 alusta alkaen merkittävä muutos, jonka uskon lisäävän yrittäjien mahdollisuuksia hoitaa perusvakuutuksensa taso alusta alkaen paremmalle tasolle, toteaa Bergström.



Herätys tulee liian myöhään



Eläketurvaa rakennetaan asteittain kymmenien vuosien aikana ja olisikin tärkeää, että yrittäjät mitoittaisivat eläketurvansa heti alussa oikein. Kaikille vakuutetuille lähetetään tietyin väliajoin arviolaskelma tulevan eläkkeen määrästä, joten tiedon puutteesta ei voi olla kyse.

- Kokemukseni mukaan kiinnostus eläkeasioihin alkaa herätä noin viidenkympin paikkeilla ja kun kuusikymmenvuotispäivä lähestyy ryhdytään puhumaan ja selvittämään eläketurvan tason parantamista. Tällöin vaihtoehdot ovatkin jo melko vähissä, ja ollaan tilanteessa, VOIKUN en ajoissa ajatellut itseäni! Bergström sanoo.



Eläke-Fennian YEL-vakuutusten keskiarvot vuoden 2002 lopussa olivat naisyrittäjillä 13.738 euroa vuodessa ja miesyrittäjillä 17.157 euroa vuodessa. Luvut ovat alhaisia, mutta edustavat silti suomalaisten eläkeyhtiöitten parhaimmistoa.



kuva

Yrittäjäeläke ei anna vain pitkän iän turvaa, se kattaa myös paljon muuta, esimerkiksi perhe-eläkkeen. Sen takia olisi tärkeää, että yrittäjä mitoittaa eläkkeensä alusta asti oikein, yhteyspäällikkö Matti Bergström Henki-Fenniasta sanoo.



[57_bergstrom.jpg]

Yritt?j?el?ke ei anna vain pitk?n i?n turvaa, se kattaa my?s paljon muuta, esimerkiksi perhe-el?kkeen. Sen takia olisi t?rke??, ett? yritt?j? mitoittaa el?kkeens? alusta asti oikein, yhteysp??llikk? Matti Bergstr?m Henki-Fenniasta sanoo.

PIRKKO VARJO