Kansainvälistyminen on arkipäivää varsinaissuomalaisille yrityksille, vaikka kaikki eivät edes mieltäsikään olevansa prosessissa mukana. Moni pk-yrittäjä ei esimerkiksi ajattele olevansa osa globaalia toimintaa tilatessaan jonkun tuotteen ulkomailta. Varsinais-Suomen TE-keskuksen kansainvälistymisasiantuntija Markku Kauneela tähdentää, että elinkeinoelämän kansainvälistymisessä on kysymys paljon muustakin kuin viennistä. – Se on varsin monisyinen asia, sillä kaikki liikkuu: niin pääomat, työvoima kuin tavarat.

Varsinais-Suomen menestys on yhä riippuvaisempi yritysten kansainvälistymisestä ja viennistä. Yrityksille onkin tarjolla monenlaista apua muuttuvassa tilanteessa, mutta ongelmana on ollut eri palveluja tarjoavien julkistahojen yhtenäisen linjan puute ja jopa päällekkäiset toiminnat. Asiaan haetaan korjausta Varsinais-Suomen elinkeinoelämän kansainvälistymisstrategialla, jota parhaillaan valmistellaan TE-keskuksen johdolla. Hanketta vetävä Markku Kauneela teki viime vuoden aikana kartoituksen eri toimijoista ja pelkästään julkisia tahoja paljastui olevan kaiken kaikkiaan 50 – muun muassa korkeakoulut, seudulliset kehittämiskeskukset, yrittäjäjärjestöt ja maakuntaliitto etunenässä. Selvitys ja sen pohjalta laadittava strategia auttaa myös muita kansainvälistymispalveluita tarjoavia toimijoita, kuten yksityisiä konsultteja, entistä paremmin tunnistamaan julkisen puolen yhteistyökumppaneita.

Tämän vuoden aikana on tarkoitus kehittää näiden julkistahojen palveluyhteistyötä. - Päällekkäisyyttä poistuu, kun toimijat pystyvät itse ottamaan sen roolin, missä he ovat vahvoja, Kauneela toteaa. Tarkoitus on suunnata julkisia resursseja parhaalla mahdollisella tavalla maakunnan viennin edistämiseksi ja kansainvälisen toiminnan kasvattamiseksi yhteisesti laadittujen suuntalinjojen puitteissa.

Keskeisiksi teemoiksi strategiatyössä on nostettu kansainvälisen liiketoiminnan ja viennin edistäminen, vetovoimaisen toimintaympäristön kehittäminen ja kansainvälisten verkostoyhteyksien hyödyntäminen. Strategiatyön tavoitteena on myös toimijoiden yhteistyönä kehittää eri tavoin neuvontapalveluita, kehittämis- ja valmennusohjelmia kansainvälistyville yrityksille maakunnassa. Verkostoyhteyksien painopiste on Itämeren alueella, josta työhön osallistuu mm. 160 000 yritystä käsittävä BVMW yrittäjäjärjestö Saksan alueelta. Lisäksi pyritään lisäämään yhteistyötä eri toimijoiden välillä mm. EU:lta tulevan rahoituksen hyödyntämiseksi.

- Parasta strategiaprosessissa on, että sen sisällön tuottavat osallistujat. Strategiatyöhön ovat tervetulleita kaikki yritysten kansainvälistymisen kehittämisestä kiinnostuneet toimijat, Kauneela kehottaa. Parhaillaan on käynnissä työryhmätyöskentely, jonka tuloksista keskustellaan yhteistapaamisessa 13.6., minkä jälkeen asioita käsitellään vielä teemoittain kesän aikana. Lokakuussa järjestettävässä kansainvälistymisfoorumissa tehdään ehdotus Varsinais-Suomen vke-strategiaksi, joka julkistetaan vuoden 2006 lopussa.

Kommentit

Finnveran aluejohtaja Markku Laineenoja ei henkilökohtaisesti ole ollut strategiatyössä mukana, mutta näkee sen nykytilanteessa äärettömän tärkeäksi asiaksi. – Pk-yritykset kansainvälistyvät voimakkaasti - eivät pelkästään viennin kautta, vaan niiltä vaaditaan monenlaista etabloitumista muiden maiden yrityksiin ja muihin toimijoihin. Samassa mittakaavassa näin ei ole koskaan aikaisemmin ollut. Elinkeinoelämässä menee täällä sinänsä hyvin, mutta samalla mahdollisuudet ja paineet yrityksille lisääntyvät. Omassa toiminnassamme yritämme löytää toimintamalleja ja ratkaisuja niille pk-yrityksille, jotka juuri nyt kasvavat ja kansainvälistyvät.

Henri Wibom kokee strategian positiivisena asiana. – Kyllähän nämä suuntaviivat on hyvä hahmottaa. Hyvä on myös, että tähän pyritään saamaan laajat intressitahot mukaan jo tekovaiheessa, eikä ole lähdetty pelkästään virkamiesvetoisesti liikkeelle. Olen henkilökohtaisesti itse ollut mukana työryhmissä yrittäjäjärjestön edustajana ja kun asia etenee, sitä tullaan käsittelemään luottamuselimissämme. On tärkeää, että reagoidaan alueellisesti, sillä monessa maakunnassa tehdään vastaavaa työtä. Varsinais-Suomessa lähtökohta on toki muihin verrattuna edullisempi: yritykset ovat enemmän mukana vientitoiminnassa ja alihankinnassa. Tärkeää olisi hyödyntää nämä jo olemassa olevat lähtökohdat.

Varsinais-Suomen maakuntajohtaja Juho Savo pitää strategiatyötä hyvänä asiana, jos prosessi johtaa julkisten palvelujen tarjoajien roolien selkiytymiseen. Hän kuitenkin muistuttaa, että maakuntaliitolla on jo olemassa oleva kansainvälistymisstrategia, jonka maakuntahallitus on hyväksynyt ja joka on viimeksi tarkistettu ja vahvistettu kaksi vuotta sitten. – Strategioille ei pidä antaa liian suurta painoarvoa, niillä ei yksin maailmalla pärjää. Oleellista on, että palveluita tuottavat viranomaiset tuntevat toistensa toiminnan.

Markku Kauneela uskoo saavansa kansainvälistymispalveluita tarjoavat tahot samaan veneeseen.

-ap.