Käsitykseni EU:n toiminnasta on muuttunut positiivisemmaksi nyt, kun olen itse yksi sen virkamiehistä, Euroopan Tilintarkastustuomioistuimen jäsenenä keväällä aloittanut entinen kansanedustaja Olavi Ala-Nissilä sanoo. Hän uskoo, että EU:n miljoonien vuosittaisten tilisiirtojen seurantaa on mahdollista yksinkertaistaa tehokkuudesta tinkimättä.

- Järjestelmä on hyvin monimutkainen. Tilintarkastajat eivät ole kymmeneen vuoteen pystyneet antamaan EU:n tileille positiivista lausumaa, mikä osaltaan johtuu rakenteiden monimutkaisuudesta. Suomella olisi paljon annettavaa EU:lle, täällä valtiollinen taloudenpito on tarkkaa ja pitkäjänteistä, Ala-Nissilä sanoo.

EU:n tilintarkastustuomioistuimessa työskentelee noin 760 ihmistä. Sitä johtaa 25-jäseninen kollegio, johon Ala-Nissilä kuuluu. Hän on Suomen toiseksi korkea-arvoisin virkamies komissaari Olli Rehnin jälkeen. Kollegioon valitaan yksi jäsen jokaisesta EU-maasta. Virkakausi on kuusi vuotta. Jäsenet esittelevät vastuullaan olevien tarkastusten tulokset kollegiolle, joka päättää yhdessä kertomusten ja lausuntojen antamisesta. Ala-Nissilän vastuulla ovat maatalouden tilit.

- Yli 80 % EU:n rahoista hallinnoidaan jäsenmaissa ja muissa edunsaajavaltioissa. Myös virheet ovat useimmiten tapahtuneet täällä ns. jaetun hallinnon alueella. Varsinaisten väärinkäytösten etsiminen ei ole tilintarkastajien työtä, sitä varten on oma yksikkönsä.

Ala-Nissilän mukaan kansalaisten kuva EU:n rahankäytöstä on epärealistinen. Eurobarometrin mukaan kansalaiset kuvittelevat EU:n hallintokoneiston nielevän jopa 25 % koko unionin budjetista. Todellisuudessa hallintokuluihin käytetään esimerkiksi tänä vuonna 111 421 miljoonan euron kokonaisbudjetista 5 %.

Laajeneminen tuo yrityksille uusia mahdollisuuksia

Euroopan Unioni laajenee. Ovella odottavat jo Romania ja Bulgaria eikä Turkinkaan mukaan pääseminen ole aivan mahdotonta. Suomalaisyrityksille laajeneminen on sekä haaste, että mahdollisuus, Ala-Nissilä sanoo.

- Keski- ja Itä-Euroopan yritykset eivät yleisesti kilpaile samoilla toimialoilla Suomen viennin kanssa. Tämä tilanne ei varmaankaan ole pysyvä joten suomalaisten on koko ajan panostettava uusiin innovaatioihin, tutkimukseen ja kehitykseen. Laajeneminen on yrityksille kuitenkin enemmän mahdollisuus kuin uhka, tuohan se EU:n sisämarkkinoille noin 100 miljoonaa uutta ihmistä.

Politiikkaan ei ole ikävä

Jos 16 vuotta eduskunnassa istunut Ala-Nissilä (kesk.) ei olisi muuttanut Luxemburgiin, hän valmistautuisi parhaillaan vaaleihin. Onko olo yhtään haikea, kun vanhat työtoverit käynnistelevät vaalikoneitaan?

- Ei ole. Politiikka oli hektisempää kuin nykyinen työni, vaikka työpäiväni ovat nyt vähintään yhtä pitkiä. Näen vanhoja työtovereitani aika useinkin, EU:n hallintopaikoille tehdään paljon vierailuja Suomesta.

Fyysinen etäisyys kotimaasta on antanut uutta perspektiiviä asioihin. Suomessa ylikäymättömäksi katsottu ongelma ei muualla EU:ssa juuri hetkauta. Esimerkkinä Ala-Nissilä mainitsee autoveron, jota Suomessa ei millään ilveellä saada alemmas.

Elokuussa Euroopan Unionin virkamiehet pitivät kesälomaa. Osan lomastaan Ala-Nissilä käytti ranskan kielen intensiivikurssiin. Uuteen työhön lähdettäessä tehty päätös ranskanopiskelusta on pitänyt.

- Ranska on vaikeaa, mutta mielenkiintoista, Ala-Nissilä sanoo - ranskaksi. Kyllä minä sen opin, kieli se vain on.

EU:n tileissä havaitut virheet johtuvat usein hyvin monimutkaisesta järjestelmästä. Suomella on paljon annettavaa EU:lle valtiontalouden valvonnassa, Euroopan Tilintarkastutuomioistuimen suomalaisjäsen Olavi Ala-Nissilä sanoo.

pirkko.varjo@y-lehti.fi