Uusi osakeyhtiölaki astui voimaan syyskuun alussa. Laki tuo yhtiöille enemmän toimintavapautta sekä tehostaa velkojien ja vähemmistöosakkaiden oikeussuojaa. Pienten yritysten kannalta tärkein yksittäinen muutos on osakepääoman pudottaminen nykyisestä 8000 eurosta 2500 euroon.

- Uusi laki on vähemmän byrokraattinen, selkeämpi ja joustavampi kuin vanha. Sopimusvapauden merkitys kasvaa ja hallituksen vastuu korostuu, oikeustieteen tohtori, yritysjuridiikan professori Seppo Villa Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta sanoo.

Suomen historian kolmas osakeyhtiölaki ottaa pk-yritykset huomioon aikaisempaa enemmän. Seppo Villan mukaan laki on moderni ja helpompi ymmärtää.

- Laissa ei ole niin paljon yksityiskohtia kuin ennen. Voidaan tietysti kysyä, toimiiko yleisiin periaatteisiin tukeutuva laki riittävän tehokkaasti? .Itse uskon, että toimii.

Helpoin menettely ei aina ole paras

Uudessa osakeyhtiölaissa on helpotettu kohtia, joissa tiukemmat määräykset eivät olleet käytännössä tarpeen, KHT-tilintarkastaja, toimitusjohtaja Osmo Soinio sanoo.

- Esimerkiksi turhia yhtiöjärjestyspykäliä ei tarvitse kirjoittaa. Täytyy kuitenkin muistaa, että lyhin lain mahdollistama yhtiöjärjestys ei ole aina paras vaihtoehto.

Uusi laki tuo muutoksia myös toimintakertomuksiin ja tilinpäätökseen. Pienet osakeyhtiöt voivat jättää toimintakertomuksen laatimatta. Tilinpäätöksen liiketiedossa on tällöin annettava lain mukaan toimintakertomukseen kuuluvat tiedot. Yhtiön saamia pääomalainoja ei enää merkitä taseessa omaan pääomaan, mutta otetaan huomioon, kun yhtiön oman pääoman riittävyyttä arvioidaan.

- Osakkeen nimellisarvottomuutta päästään hyödyntämään monipuolisemmin. Osakkeen nimellisarvon puuttuminen oli mahdollista aikaisemminkin, mutta esimerkiksi alikurssikielto rajoitti nimellisarvottomuuden soveltamista. Yritysjärjestelyjen helpottaminen ja nopeuttaminen ovat myös käytännössä hyviä asioita, Soinio toteaa.

Osakeyhtiön yhtiökokouksessa päätetään edelleen vastuuvapauden myöntämisestä yhtiön hallitukselle ja toimitusjohtajalle. Tämä on Soinion mukaan hyvä asia, sillä päätöksen tekeminen yhtiökokouksessa korostaa vastuukysymysten tärkeyttä. Myös tilintarkastaja lausuu tilintarkastuskertomuksessa käsityksensä vastuuvapauden myöntämisestä.

- Lakiin on lisätty vaatimus, jonka mukaan varojen jakaminen osakkeenomistajille ei saa johtaa yhtiön maksukyvyttömyyteen. Tämä aiheuttaa käytännössä yhtiön hallitukselle velvollisuuden arvioida yhtiön maksukykyä. Arvio tulee myös dokumentoida riittävän hyvin, Soinio huomauttaa.

Laki lähempänä todellisuutta

- Lain merkittävin yksittäinen asia on osakepääoman alentaminen, johtaja Rauno Vanhanen Suomen Yrittäjistä arvioi. Hän uskoo, että osakepääoman alentaminen vähentää toiminimien perustamista ja lisää osakeyhtiöiden määrää.

- Laissa on nyt ensimmäistä kertaa otettu huomioon myös pienempi yritystoiminta, siinä on tultu lähemmäs realismia. Laki tuntuu myös selkeämmältä kuin ennen. Epävarmuutta voi tulla esimerkiksi voitonjakosäännöksissä: miten raja vedetään, kun selkeitä rajoja ei ole määritelty, Vanhanen sanoo.

pirkko.varjo@y-lehti.fi