KALLIS ILMAISLUETTELO

02/2007

Sanomalehden kulttuurisivuilla kerrottiin, että naapurikaupungin teatteri valmistelee esitystä, joka perustuu alueen puhelinluetteloon. Todellinen kulttuuriteko. Pääosaa esittää arvaukseni mukaan herra Virtanen.

Ennen internetiä ja matkapuhelimia oli aika jolloin puhelinluettelo oli yksi talouden käytetyimmistä lähdeteoksista. Siitä selattiin esiin tuttavien yhteystiedot, parturit, kukkakaupat ja suutarit. Joulukortit lähetettiin puhelinluettelon osoitteiden mukaan. Luettelon sai kerran vuodessa ja se päällystettiin huolella, jotta se kestäisi tulevan vuoden kovan käytön. Sitä pidettiin eteisen pöydällä. Puhelinluettelon tiedot pitivät paikkansa ja siihen luotettiin.

Postilaatikosta löytyy nykyisin vuoden mittaan lukuisa määrä erilaisia luetteloita ja palveluhakemistoja. Vanhojen hyvien puhelinluetteloaikojen tapaan olen ne yleensä säästänyt. Viime viikolla vaimo valitteli irronnutta talvisaappaan korkolappua. Noin tärkeässä asiassa päätin luottaa ammattilaiseen ja soitin suutarille. Tuoreesta ilmaisluettelosta löysin puhelinnumeron ja suutarinliike näytti osoitteen mukaan olevan aivan kotikunnan keskustassa.

Suutari ei suvainnut vastata puhelimeen. Ei mihinkään aikaan vuorokaudesta. Ei kolmeen päivään. Lauantaina päätin mennä käymään liikkeessä. Ehkä suutari oli talvilomalla ja ovessa olisi tieto paluuajankohdasta. Osoitteessa oli eläinlääkärin vastaanotto. Vastaanottoapulainen kertoi suutarin muuttaneen melkein kaksi vuotta sitten keskustan toiselle laidalle. Onneksi ilma oli kaunis ja lenkkeilyvoimia riittävästi.

Ystävällinen nuori suutari oli paikalla ja työn touhussa. Kun ihmettelin, ettei puhelimeen vastattu, oli suutari yhtä ihmeissään. Verstaan puhelin oli toiminnassa ja iltaisin puhelut siirtyivät suutarin kännykkään. Kaivoin taskustani puhelinnumeron johon olin soittanut. Suutari kertoi numeron muuttuneen kolme vuotta sitten.

Maanantaina kävin hakemassa huolella ja ammattitaitoisesti korjatun talvikengän. Suutari oli selvitellyt väärien yhteystietojen alkuperää. Luettelojen ilmoitusmyyjät taitavat olla parempia bisneksentekijöitä kuin suutarini, joka pyöristi korjaushinnan alaspäin.

Kolme vuotta sitten, yritystä perustaessaan, suutari oli päättänyt ilmoitella erinäisissä julkaisuissa, jotta asiakkaat löytäisivät uuden suutarinverstaan. Tiedot osoitteesta ja puhelinnumerosta oli annettu kolmen vuoden takaisen tilanteen mukaan. Tuore yrittäjä oli uskonut ostavansa yhden ilmoituksen ja oli kuuliaisesti maksanut laskunsa.

Vasta nyt suutarille oli selvinnyt, että hän olikin tehnyt kestotilauksen. Ilmoituksen kestotilauksen. Ilman erillistä kirjallista irtisanomisilmoitusta suutarin tiedot pysyisivät luettelossa hamaan ikuisuuteen asti ja lasku olisi vuosittain maksettava. Tietojen paikkansa pitävyyttä eivät luetteloherrat välittäneet tarkistaa.

Huijauksen makua. Tai sitten uskomattoman hyvä bisnesidea. Vein talvisaappaat vaimolle ja heti sen jälkeen ilmaisluettelot paperinkeräyslaatikkoon.

-Kylmäsen Usko