VASTAVIRTAAN!

- Se on semmoinen ikuinen vastarannankiiski, määritteli yrittäjätoveri kollegansa vuoden ensimmäisen paikallisyhdistyksen kokouksen päätteeksi. Kyseiseen kalalajiin kuuluvaksi määritelty henkilö oli ottanut jyrkän vastustavan kannan Suomen Yrittäjien toimitusjohtajan ehdotukseen, jonka mukaan työntekijöiden palkkoja tulisi voida hankalaksi käyneen taloustilanteen vuoksi alentaa.

Kiiski Vastaranta oli ollut sitä mieltä, että menestystä havittelevan yrittäjän kannattaisi nostaa palkkoja juuri nyt. Pahin uhkakuva yritykselle kun kuulemma ovat työntekijät, jotka tuntevat oman taloudellisen tilanteensa uhatuksi. Työtä saatetaan paiskia hetkellisesti kovemmin, kun irtisanominen uhkaa, mutta todellista motivaatiota ei tuon kaltaisilla uhkailuilla luoda. Päinvastoin.

Vastarannan Kiisken mukaan pienenkin palkankorotuksen merkittävä vaikutus tuloutuisi myös sitä kautta, että juuri nyt tämän kaltainen toimenpide saisi mittavan määrän julkisuutta. Yritys pystyisi luomaan itsestään kuvan poikkeuksellisen hyvänä työnantajana, saisi ostajat ja yhteistyökumppanit uskomaan yrityksen vakaaseen kehittymiseen, kasvuun, tuotantokykyyn ja toimitusvarmuuteen.

Vastarannan Kiiski on kuulemma myös menestynyt piensijoittaja. Merkittävimmät osakekauppansa hän on juorujen mukaan tehnyt juuri silloin, kun muut povasivat kohdeyritysten katastrofia ja jatkuvaa alamäkeä. Kiiski pystyi ostamaan osakkeita halvalla kun kukaan muu ei niitä enää uskaltanut ostaa. Ja jollain kumman keinolla hän vainusi mitkä yritykset suosta vielä pystyisivät nousemaan.

Joku juoruilijoista muisti vielä hyvin, miten Kiiski oli 90-luvun alussa, parikymppisenä opiskelijana, myynyt keskustakaksionsa ja muuttanut takaisin vanhempiensa omakotitaloon. Äidin helmoihin, olivat ikätoverit ihmetelleet. Vainusta oli ollut kyse jo tuolloin. Kaksi vuotta myöhemmin, kun Suomi oli sukeltanut lamaan, meni Kiiski naimisiin ja osti perheelleen 200-neliöisen uudehkon omakotitalon arvostetusta lähiöstä. Samalla rahalla, jonka oli kaksion myydessään siitä saanut.

Kiiski on toimissaan osunut usein oikeaan ja tehnyt hyvät tilit ratkaisuillaan. Olisiko hänen puuhistaan otettavissa oppia? Baaritiskillä ei pidä lähteä saman hunajan perään kuin kymmenen muuta mehiläistä. Pöydässä saattaa istua hiljainen silmälasipäinen daami, joka nutturansa avattuaan on hunajaisempi kuin tiskin korkokenkätytöt. Markkinoille ei kannata pyrkiä samoilla tuotteilla, joilla muut ovat jo menestyneet. Tungokseen siinä vain joutuu ja veriseen taisteluun elintilasta. Parempi vaihtoehto on vaikka etsiä jotain jo kerran syrjään laitettua tai miettiä tuotteita tai palveluja kokonaan uudenlaisista näkökulmista: Pitäisikö kuntosalia markkinoida vanhuksille ja muille ikäihmisille? Olisiko Jaguar sittenkin naisen auto? Voisiko rippikouluikäinen innostua kulkemaan kouluun potkukelkalla?

Kun taloudellinen taantuma vie yrityksiä alaspäin, ui Vastarannan Kiiski vastavirtaan parhaille kutupaikoille kuten koskessa loikkaavat taimenet konsanaan.
Kylmäsen Usko