SUOMALAISEN TYÖN PÄIVÄ

Vappuna tuli juotua kesän ensimmäiset torikahvit ja oikein munkin kanssa. Kahvikojun vieressä käytiin ilmapallokauppaa ja kuulin miten kostealta silliaamiaiselta tullut metriheikin isä sätti metallihohtoisten pallojen myyjää. -"V…u nämäkin pallot on varmaan vinosilmien tekemiä ja s…..a mä en tollasesta kymppiä maksa!" Esikoululaisen kokoinen perillinen väänsi itkua kunnes vaaleanpunainen ponin mallinen vappupallo saatiin hankittua kahdeksalla eurolla.

Siinä juhlistettiin Suomalaisen Työn Päivää oikein kahden sukupolven voimin. Vaimon kanssa aloimme kahvittelun lomassa pohtia kiinalaisten ilmapallojen ja suomalaisen työn hintaa. Esikoululainen olisi melko varmasti jäänyt ilman vaaleanpunaista poniaan, jos se olisi ollut suomalaista käsityötä. Tai edes suomalaista liukuhihnatyötä. Tällä kertaa sentään pallojen myyjä oli suomalainen.

Uusista EU-maista tulevien työntekijöiden liikkuvuus vapautettiin Suomalaisen Työn Päivänä. Ensi vuoden vappuna kiinalaisten pallojen myyjä on oletettavasti baltti tai puolalainen. Ruotsinlaivojen siivoojilta ei ole enää pitkään aikaan saanut lisää vessapaperia suomeksi pyytämällä ja viimeksi tiskikoneen korjaajakin joutui kaivamaan esiin kuvitetun ohjekirjasen, kun ei osannut sanoa suomeksi rikkoutuneen osan nimeä.

Se työ, jota ei saada siirrettyä Kiinaan, Intiaan tai muihin halvan työvoiman maihin, tehdään Suomessa, mutta uusien EU-maiden työvoimalla. Toistaiseksi kyseessä on ollut lähinnä yksinkertainen sarjatyö tai vähemmän koulutusta vaativat tehtävät. Yhä useammin myös vaativaa mutta matalapalkkaista hoiva- ja hoitotyötä tekevät maahanmuuttajat. Ammattiyhdistysaktivistit ja työttömien puolesta puhujat arvatenkin tuomitsevat kyseisen kehityksen.

Samaan aikaan pk-yrittäjien keskuudessa tehty selvitys osoittaa, että yli puolessa yrityksistä on ollut avoimia työpaikkoja viimeksi kuluneen vuoden aikana. Pahimmin työvoimapulasta on kärsitty Pohjois-Karjalassa, Kanta-Hämeessä ja Päijät-Hämeessä. Joka kymmenes yritys on käyttänyt ulkomaista työvoimaa. Suurin osa yrittäjistä on tyytyväisiä työvoiman liikkuvuuden sallimiseen.

Vaikka vaimon kanssa olemme melkoisen isänmaallisia ja suosimme joutsenlipputuotteita, kotimaisia kasviksia ja syömme ruisleipää, olemme molemmat silti sitä mieltä, että rajoja ei enää pidä sulkea. Oli kyse sitten tavaroiden tai työvoiman liikkumisesta. Saattaa olla, että joissain asioissa joudumme entistä kovemmin puolustamaan omia asemiamme ja menestystämme, mutta kyllä tässä pelissä avoimen politiikan hyväksyjät kuitenkin voittavat.

Lämpimän päivän kääntyessä kohti iltaa päätimme juhlistaa kevättä syömällä ravintolassa. Kotimaisen ketjuravintolan ystävällinen tarjoilija puhui suomea, joka oli höystetty muutamilla eestin kielen sanoilla ja suositteli kyproslaista viiniä. Jokaisen pöydän kulmalla oli narussaan heiluva vappupallo, jossa oli EU-lipun kuva. Pari vuotta sitten jouduimme lähtemään nälkäisinä samaisesta ravintolasta hitaan palvelun vuoksi ja vaimo vielä ärtyneenä siitä, että listalta ei löytynyt ainoatakaan pohjoisitalialaista valkoviiniä. Ainakin meidän osaltamme rajojen avautuminen pelasti Suomalaisen Työn Päivän.
-Kylmäsen Usko