Tarkkana tiedotusvälineiden kanssa

Tässä sarjassa arvioidaan yrityksille ja yrittäjille suunnattuja kirjoja. Niiden luettavuutta, houkuttelevuutta ja käyttökelpoisuutta yritystoiminnan tukena ja helpottajana.

”Mediasuhteet”

Karhu, Matti

Exit-sarja, Inforviestintä 1999

Lähes jokainen yrittäjä toivoo yritykselleen ja itselleen myönteistä julkisuutta. Paikallislehteen pääseminen on useimmiten hyvää mainosta. Toimitilojen laajennusosan vihkiäisistä saatetaan tehdä pieni juttu jopa alueradion uutisiin. Mutta kun kriisi kohtaa yritystä, alkavat median yhtydenotot pelottaa. Ja syystäkin. Julkisuuden paine hankalassa tilanteessa on armoton. Tiedotusvälineiltä ei voi piiloutua. Epäonnistunut suhde tiedotusvälineisiin johtaa joskus epäedulliseen julkisuuden kierteeseen ja sitä kautta suuriin vaikeuksiin. Tiedottamiseen ja esiintymiseen vaikeassakin tilanteessa kannattaa yrittää varautua ennakolta.

Taskukokoisen opaskirjasen kirjoittaja, toimittaja Matti Karhu on pitkän linjan mediamies. Karhu järjestää MTV3:n tiloissa Helsingissä mediavalmennustilaisuuksia, joissa yritysten edustajat tai poliitikot pääsevät harjoittelemaan median kanssa toimimista. Karhu pistää oppilaansa koville. Televisiokameroiden pyöriessä Karhu piinaa kokelaita pirullisilla kysymyksillään ja kokeneempikin viestinnän osaaja tipahtaa ansaan. Puolet työpäivän mittaisesta treenijaksosta käytetään oman esiintymisen analysointiin, vaikeiden tilanteiden ennakointiin ja toimittajien käyttämien yleisimpien ansojen opetteluun.

Kirja on tehty tukemaan mediavalmennusta, mutta toimii hyvin myös itsenäisen opaskirjasena. Yrityksen viestinnästä vastaavaa henkilöä opastetaan pohtimaan asioita myös skuuppia metsästävän toimittajan näkökulmasta ja kannustetaan auttamaan toimittajaa hoitamaan oma tehtävänsä. Silloin yrityksen viestin saaminen perille on helpompaa. Vastahankaan asettuminen ja toimittajan ammattitaidon kyseenalaistaminen ei milloinkaan johda hyvään lopputulokseen. Totuudessa on myös syytä pysyä.

Karhu antaa erinomaisia vinkkejä haastattelutilanteiden varalta. Televisio- ja radiohaastatteluissa toimittajilla on tapana laittaa nauha pyörimään jo ennen kuin varsinainen haastattelu alkaa ja toisaalta antaa nauhan pyöriä, vaikka haastattelu on päättynyt. Näinä ajankohtina haastateltava useinkin lipsauttaa mehevimmät jutunpätkänsä, joita ei edes ole tarkoitettu julkisuuteen. Harvemmat toimittajat kyselevät lupaa julkaista kyseiset nauhanpätkät.

Toimittajat saavat haastateltavasta helposti irti harkitsemattomia lausuntoja vedotessaan kiireeseen. Jutun on tultava ulos tunnin päästä tai lehti menee painoon pikapuoliin. On kuitenkin kohtuullista, että haastateltava saa aikaa valmistautua. Kymmenen minuuttiakin riittää. Tärkeintä on saada ajatukset järjestykseen.

Opaskirjanen on rakennettu tiivistettyjen muistiinpanojen muotoon. Ohjeiden lukeminen ja omaksuminen on helppoa ja nopeaa. Haastattelutilanteiden lisäksi Karhu antaa ohjeita lehdistötiedotteen laatimiseksi, tiedotustilaisuuden järjestämiseksi ja mediasuhteiden rakentamiseksi. Viimeisessä kappaleessa käydään läpi tiedottamista koskevaa lainsäädäntöä ja etiikkaa.

Jos haastatteluun valmistautuessa ei ole aikaa lukea koko kirjasta, kannattaa painaa mieleensä viimeisen sivun ohje: "Kaikkea ei aina tarvitse kertoa, mutta kaiken, mitä sanot, on oltava totta!
-Anna Mäki