KASVOKKAISVIESTINTÄ
12/2007Tässä sarjassa arvioidaan yrityksille ja yrittäjille suunnattuja kirjoja. Niiden luettavuutta, houkuttelevuutta ja käyttökelpoisuutta yritystoiminnan tukena ja helpottajana.
Sähköisen viestinnän maailmassa yksi eniten käytetyistä keinoista ilmaista tunteita ovat hymiöt ja vierekkäisissä huoneissa istuvat työkaverit asioivat toistensa kanssa sähköpostin välityksellä. Tällaisessa maailmassa on virkistävää havaita, miten joku vielä innostuu kirjoittamaan kirjan perinteisestä kasvokkain tapahtuvasta viestinnästä.
Kirja on suomennos amerikkalaisesta teoksesta, joka sisältää usean kirjoittajan artikkeleita. Artikkelit on jaoteltu neljään eri aihealueeseen. Kaikkiaan kymmenen kirjoittajaa pohtivat kielellisen kommunikaation tehokkuutta, kehon kieltä, kasvokkaisviestinnän ymmärtämistä sekä antavat vinkkejä kommunikointiin paineen alla.
Yrityksissä ja asiantuntijaorganisaatioissa yhä useamman johtajan on pystyttävä vaikuttamaan henkilöihin, joihin heillä ei ole muodollista määräysvaltaa. Ratkaisevaksi vallan lähteeksi muodostuu kasvokkain tapahtuva viestintä. Työntekijän tai kollegan innoittaminen, luottamuksen hankkiminen, rakentava kritisointi tai vakuuttaminen tietyn idean hyvyydestä ei ole mahdollista sähköpostin välityksellä.
Kirjoittajien mukaan hyvä viestintä on aina moniulotteista. Se sisältää paitsi tosiseikat, myös tunteet ja symboliikkaa. Hymiöiden ahkerasta käytöstä huolimatta todellisen tunnetilan välittäminen sähköpostilla tai tekstiviestillä on mahdotonta. Myös väärinkäsitysten mahdollisuus kasvaa kun keskustelijat eivät ole suorassa kontaktissa toisiinsa.
Tekstiviestien, netin ja verkkoviestinnän aikakautena kasvokkain tapahtuvat keskustelut tuntuvat suorastaan ylellisyydeltä. Kasvokkaisviestinnästä yrityksen perusarvona saattaisi saada tänä päivänä jopa merkittävän kilpailuedun. Eikö tästä löytyisi idea erityisesti pienille yrityksille, joissa viesti vielä tavoittaa ihmiset vanhalla suusta korvaan -menetelmällä?
Kirjaa on helppo lukea, sillä yksittäiset artikkelit voi lukea missä järjestyksessä tahansa eikä juoni unohdu, vaikka lukemisessa pitäisi vähän taukoakin. Huono puoli suomalaisen lukijan kannalta on, että amerikkalainen puhe- ja esiintymiskulttuuri poikkeaa merkittävästi suomalaisesta ja esimerkit ovat kaikki amerikkalaisia. Hyödyllinen lukukokemus pienyrittäjälle kuitenkin.
Anna Mäki