Yhteiskunnan rakenteet uusiksi

Sosiaaliset innovaatiot ja yhteiskunnan uudistumiskyky
Timo J. Hämäläinen ja Risto Heiskala
Edita Prima Oy 2004

Jos kirjan pääviesti on, että yhteiskunnan taloudellinen ja sosiaalinen menestys riippuu keskeisesti sen rakenteellisesta uudistumiskyvystä, kuulostaa se hienolta ja uskottavalta tosiasialta, mutta herättää paljon kysymyksiä. Ja toivottavasti antaa myös kannustimen lukea läpi tämä akateemisen teoreettisella tyylillä kirjoitettu teos.

Kirja on loppuraportti Sitran tutkimushankkeesta ”Sosiaaliset innovaaatiot, yhteiskunnan uudistumiskyky ja taloudellinen menestys, kohti oppivaa yhteiskuntaa.” Hanketta olivat toteuttamassa lukuisat akateemiset asiantuntijat eri yliopistoista, korkeakouluista, ministeriöistä ja tutkimuslaitoksista. Huippuosaajia oli mukana Suomen lisäksi Ruotsista, Japanista, Tanskasta, Englannista ja Irlannista.

Teos on ajankohtainen, vaikka se on kirjoitettu viisi vuotta sitten. Kirjoittajat viittaavat 90-luvun alkupuolen lamaan ja sen hyviin puoliin, jotka pakottivat suomalaisyritykset tarkentamaan strategioitaan, kansainvälistymään, uudistamaan organisaatioitaan, tiivistämään yhteistyösuhteitaan sekä kehittämään uusia teknologioita, tuotteita ja palveluja. Myös julkishallinnon tehostamistoimiin viitataan ja siihen miten tulosohjaus saatiin vihdoin käyttöön tälläkin sektorilla.

Osoituksina laman hyvistä seurauksista kirjoittajat listaavat Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn hyppäämisen maailman kärkeen ja talouskasvun nopeutumisen 90-luvun lopulla. Olisiko vastaava kehitys odotettavissa yrityksissä ja yhteiskunnassa myös nykyisen laman jälkeen?

Kirjan parasta antia ovat lyhyet esimerkinomaiset kuvaukset ruotsalaisen, tanskalaisen, irlantilaisen ja saksalaisen yhteiskunnan tavoista reagoida lähestyvään kriisiin tai ennakoida tulevaa taantumaa. Ruotsin osuudessa tutkija toteaa, että ”Ruotsin elinkeinoelämän suurimman ongelman muodostaa yrittäjyys”. Pitkälle viety hyvinvointijärjestelmä ei kannusta yrittäjyyteen ja verotus kohtelee pieniä yrityksiä ankarammin kuin suuryrityksiä.

Suomen kehittäminen edelläkävijäyhteiskunnaksi vaatii kirjoittajien mukaan rakenteiden ja toimintamallien uudistamista jo hyvissä ajoin ennen kuin kriisi pakottaa siihen. Tässä taidetaan olla auttamattomasti myöhässä. Mahdettiinko viidentoista vuoden takaisesta taantumasta sittenkään oppia mitään?

Kirja sopii erityisen hyvin kunnallispolitiikassa – tai miksei myös valtakunnanpolitiikassa – mukana olevalle yrittäjälle. Tutkimusraportista löytyy runsaasti argumentointiaineksia yrittäjyyden edistämiseen tähtäävään keskusteluun.
Anna Mäki