130 miljoonan ihmisen ostovoima
11/2004”Bisneskohteena Japani”
Jaana Pukkila
Multikustannus, Fintra-sarja 2002
Japani on maailman toiseksi suurin kansantalous. Maassa asuu 130 miljoonaa ihmistä, joiden ostovoima on viimeisten vuosikymmenten aikana kasvanut räjähdysmäisesti. Työttömyys on viiden prosentin luokkaa ja kansalta riittää säästöön viidennes tuloistaan. Japanin hallinto on merkittävällä tavalla purkanut tuontirajoituksia ja kansalla on innostusta ulkomaisten hyödykkeiden ostamiseen.
Kirjan kirjoittajalla, DI Jaana Pukkilalla on lähes parinkymmenen vuoden kokemus Aasian kaupasta. Pukkila on julkaissut useampia Aasian kauppaa käsitteleviä kirjoja ja toiminut sen lisäksi kouluttajana Aasian maihin liittyvissä koulutustilaisuuksissa. Hyvä alueen ihmisten ja kulttuurin tuntemus yhdistyvät kirjassa käytännön bisnestietouteen ja –osaamiseen.
Teos on tiivis ja selkeä 180 sivun tietopaketti jonka turvin suomalainen pienyrittäjä voi arvioida omia ja tuotteittensa mahdollisuuksia auringonnousun maassa. Liialta teoreettisuudelta on tekstissä vältytty ja parasta antia ovat kursiivilla kirjoitetut tiiviit syventävät selostukset sekä lukuisat www-osoitteet joista saa lisätietoa tarvitsemistaan aiheista.
Kirjan ehtii lukaista läpi edestakaisella junamatkalla Turusta Helsinkiin ja tiedon pystyy omaksumaan erinomaisesti Frankfurtin ja Osakan välisellä lennolla, varsinkin kun japanilaiselta vieruskaverilta tai lentoemännältä voi vielä varmistaa muutamat yksityiskohdat. Kirjan turvin selviää Japanin vierailusta ilman suurempia nöyryytyksiä ja saa todennäköisesti toisen vierailumahdollisuuden varsinaisen bisneksen käynnistämistarkoituksessa.
Kirjan tärkein sanoma on, että Japanin kaupan käynnistäminen ei ole helppoa eivätkä mitkään Suomessa ja muissa länsimaissa opitut liike-elämän lainalaisuudet enää päde kun keskustelukumppani on japanilainen. Toisaalta jos bisneskumppanin onnistuu löytämään, on uskollisuus, lojaalisuus ja sitoutuneisuus vailla vertaa. Hyvän kumppanin löytymisen jälkeen myös japanilaiset liike-elämän verkostot alkavat avautua.
Kirjassa on esitelty Japanin tärkeimmät talouselämän toimijat, yrittäjien yhteistyö- ja etujärjestöt mukaan lukien. Pienyrittäjän kannalta on kiinnostavaa, että 99,7 % yrityksistä edustaa pk-sektoria ja teollisuustuotannosta reilusti yli puolet syntyy pienissä tai keskisuurissa yrityksissä. Tosin toimialat ovat hyvin perinteisiä ja yritykset kulkevat suvuissa. Uusyrittäjyyttä ei maassa juurikaan ole. Julkisen sektorin osuus maan taloudessa on alle viidennes, joten pienyrittäjät ovat maan menestykselle ensiarvoisen tärkeä ryhmä. Suomessa vastaava osuus on noin puolet!
Maan kulutuskysyntä on vahvasti polarisoitunut. Kaupaksi käyvät kalliit ja yksilölliset ylellisyystuotteet tai sitten halpatavara. Eurooppalaisia keskihintaisia tuotteita ei maahan kannata lähteä viemään. Hyvän vastaanoton ovat viime vuosina saaneet mm. puu- ja hirsitalot. Japaninmeren rannalta löytyy jopa kokonaisia suomalaishirrestä tehtyjä mökkikyliä. Paperinviennillä Suomesta Japaniin on 50 vuoden perinteet, mutta tätä tietoa pienyrittäjä voinee käyttää yksinomaan referenssinä.
Pukkila kertoo käytännönläheisellä tavalla hallintokulttuurin voimakkaasta ohjaavasta vaikutuksesta. Kun suomalaisissa tv-uutisissa näytetään tyylikästä, ikääntyvältä Richard Gereltä näyttävää pääministeri Koizumia, unohtuu helposti se tosiasia, että Japani on edelleen parlamentaarinen keisarikunta, jota johtaa auringonjumalan jälkeläiseksi uskottu keisari.
Teos on hyvä ja tiivis perusohjekirja japanilaisen yhteiskunnan ja bisneskulttuurin ymmärtämiseen. Oppeja on kuitenkin hyvä harjoitella käytännössä vaikkapa muutaman viikon lomamatkalla Japanissa ennen merkittäviin yhteistyöneuvotteluihin ryhtymistä. Jos perustiedon vahvistamiseksi saa oppaakseen japanilaisen pienyrittäjän, alkaa olo teekupin ja sushi-tarjottimen äärellä tuntua jo melko varmalta.
-Anna Mäki
