Hyvä työntekijä on pienen yrityksen tärkein investointi

02/2004

”Etsi, arvioi, valitse. Onnistunut rekrytointi”

Mikko Markkanen

WSOY Kirjapainoyksikkö, Juva 1999

Pk-yrityksen toimitusjohtaja esitti rekrytointiperiaatteenaan seuraavaa: ” Jos henkilö tulee Etelä-Pohjanmaalta, monilapsisesta maanviljelysperheestä ja on vielä koulutukseltaan diplomi-insinööri, hän pärjää kaikissa tehtävissä. Olen aina valmis palkkaamaan tällaisen henkilön.” Edellä kuvattu hyvän työntekijän määritelmä on tosielämästä ja alallaan menestyneen yrittäjän lausuma.

Vaikka kirjassa kehotetaan luottamaan arkipsykologiaan ja omiin tuntemuksiin, muistutetaan siinä kuitenkin, että henkilökohtainen arkielämän maailmankuva voi liian pitkälle vietynä kaventaa näkökulmaa, kuten ylläkuvatun tarinan toimitusjohtajalla on päässyt käymään.

Pienen yrityksen tärkein investointi on hyvä työntekijä. Valintaan ja hakijoiden arviointiin kannattaa aina käyttää aikaa ja joskus jopa rahaakin, sillä virheinvestointi rekrytoinnissa tulee aina kalliiksi. Jos ammattilaista ei haluta valintaprosessin avuksi palkata, mikä on pienyrityksen tilanteessa tavallista, kannattaa Markkasen kirjan puolitoista sataa sivua ilman muuta kahlata läpi.

Kirjan kirjoittaja Mikko Markkanen on psykologi, jolla on 15 vuoden kokemus henkilöstövalintakonsulttina. Kirjan luettavuutta ja käytännön hyödyntämistä hieman haittaa liiallinen akateemisuus ja ylenpalttisen laaja pohdiskelu. Kun pienyrityksessä tarvitaan työntekijää, ei aikaa aina riitä rekrytointiprosessin syvimmän olemuksen pohdiskeluun, vaan aikaan pitää saada vetävä työpaikkailmoitus ja jostain pitää keksiä hyvät valintakriteerit hakijoille ja lopulta löytää aikaa ja osaamista tulokselliseen hakijoiden keskinäiseen arviointiin.

Arvioinnissa onnistuakseen on kirjan tarjoama taustatieto kuitenkin hyödyllistä, mutta kirjaa voidaan hyvin käyttää myös valintaprosessin käsikirjana sivuuttamalla kaikki filosofinen ja syvempi pohdinta. Käytännön ohjeet liittyvät mukavasti työpaikkailmoituksen laadintaan, tietojen antamiseen potentiaalisille hakijoille, haastattelujen suorittamiseen sekä tietysti lopullisen valinnan perusteisiin. Vähintään saman verran kuin kirjassa painotetaan hakijan ominaisuuksia, puhutaan myös valinnan tekevän henkilön persoonan vaikutuksista ja omien mieltymysten vaikutuksesta työntekijän valinnassa. Ohjeet ovat hyviä, vaikkakin saattavat omista näkemyksistään varmaa pk-yrittäjää ärsyttää.

Pienyrityksen henkilöstövalintoja sivutaan suoranaisesti vasta kun kirjaa on lukenut 132 sivua. Teoksessa viitataan pienyrittäjävetoiseen yrityskulttuuriin, jossa omistaja ja johtaja helposti palkkaa tietyn luomansa prototyypin kaltaisia henkilöitä. Vaara on syytä ainakin tunnistaa, vaikka sitten itsensä klooneja parhaina mahdollisina työntekijöinä pitäisikin. Markkanen muistuttaa myös Rikoslain säädöksistä, jotka kieltävät työsyrjinnän esim. rodun, ihonvärin, kielen, sukupuolen, uskonnon tai mielipiteen vuoksi.

Kirjan kappaleisiin on hyvällä tavalla ujutettu asiaa myös henkilöstörekrytoinnin vaikutuksista yrityksen ulkoiselle imagolle. Sekä työpaikkailmoitukset että hakijoiden kohtelu luovat vahvasti mielikuvaa yrityksen toiminnasta. Näitä vaikutuksia ei aina näkyväkään mainonta korvaa.

Paitsi työnantajayrityksen edustajalle, kirja on hyödyllistä luettavaa myös työnhakijalle, jotta hän osaisi tuoda itsestään esiin olennaiset tekijät sekä työpaikkahakemuksessaan että mahdollisissa haastatteluissa.
-Anna Mäki