Strateginen ajattelu

Timo Santalainen

Talentum 2006

HYPERKILPAILU JA KYBERBA

Strategisen ajattelun abstraktisuus tuo vaatimuksen viihtyä abstraktioiden parissa. Tämä taitaa tarkoittaa samaa kuin kaukana käytännöstä. Kauppatieteiden tohtori, valtiotieteiden lisensiaatti Timo Santalainen on kirjoittanut teoksen jossa luvataan konkreettisia strategiatyön välineitä. Työvälineiden pariin päästäkseen on kuitenkin kahlattava läpi mittava määrä teoreettista tietoa, monimutkaisia teorioita ja ymmärrettävä liuta tieteellisiä termejä ja sivistyssanoja.

Akateemisen koulutuksen saaneelle yrittäjälle tai yritysjohtajalle kirja on suositeltavaa luettavaa. Mieleen tulevat johtamistieteen oppikirjat ja talousfilosofien opetukset.

Harmaalla taustalla muusta tekstistä erotetut yritysesimerkit tarjoavat lukijalle kaivattuja käytännön esimerkkejä yrityselämästä ja liikkeenjohdosta. Pienyrityksiä ei esimerkkien joukosta kuitenkaan kovin monia löydy. Esimerkkien myönteisin puoli on, että ne ovat tuoreita. Uusimmat kertovat kuluvan vuoden tapahtumista. Myönteistä on myös, että kirjan avausluvussa, jossa käsitellään strategisen ajattelun käynnistämistä, huomioidaan myös yrittäjyysnäkökulma. Pienen yrityksen menestymismahdollisuuksia suhteessa suurempiin kilpailijoihin kuvataan mukavalla tavalla myös Liedon Säästöpankin esimerkissä 1990-luvun alkupuolelta.

Kirjan rakenne on oppimista ajatellen hyvä. Jokaisen luvun alussa esitetään tavoitteet, jotka lukijan tulisi luvun läpi kahlattuaan saavuttaa. Jokaisen luvun lopussa on tilaa muistiinpanoille - joita tosin tässä kirjassa kutsutaan ”luvun virittämiksi omiksi reflektioiksi”.

Kirjoittajan mukaan johtamisen haasteita tulee katsoa uusien linssien läpi. Samoin kuin menestys ruokkii epäonnistumista, alamäki sisältää menestymisen siemeniä. Vastoinkäymiset energisoivat ja pakottavat keskittämään energian oikeiden asioiden tekemiseen.

Tulevaisuudesta ei ole käytettävissä empiiristä tietoa. Filosofi Kierkegaard on sanonut ”elämä eletään eteenpäin mutta ymmärretään taaksepäin.” Strateginen ajattelu edellyttää kykyä nähdä taaksepäin, hyödyntää kokemusta ja hiljaista tietoa.

Perinteisessä ajattelussa strategioiden luominen on tarkoittanut pitkälle tulevaisuuteen tähtäävää pohdintaa. Kirjoittaja määrittää strategisen ajattelun tavoitteeksi maksimoida vaihtoehtojen määrä. Tämän ajatuksen myötä strategiset valinnat tulisi tehdä mahdollisimman myöhään, jotta vaihtoehtoja ei liian aikaisin suljettaisi pois. Toimintaa olisi kuitenkin samanaikaisesti pystyttävä ohjaamaan pitkäjänteisesti. Paradoksaalisessa tilanteessa uusien vaihtoehtojen etsiminen ja tehtyjen strategisten valintojen voimallinen toteutus ovat rinnakkaisia strategiaprosesseja.

Kirja pistää pinnistelemään ja vie lopulta mukanaan, kunhan termistöön ja abstraktisuuteen tottuu. Ehkä teos todellakin ohjaa lukijaa ajattelemaan uudella tavalla ja kyseenalaistamaan tavanomaiset vaihtoehdot.

Mitä ihmettä otsikon termit sitten tarkoittavat? Hyperkilpailu on ”ympäristön rajua turbulenssia epäjatkuvuuksineen” ja kyberba rakentuu sanoista kyber ja ba, joista ba on japania ja tarkoittaa fyysistä tai henkistä tilaa tai aikaa. Kyberba tarkoittaa sitä että henkilökohtaisen vuorovaikutuksen lisäksi tietoa levitetään ja kehitetään virtuaalisesti ja kollektiivisesti. Esimerkiksi nykyajan viestintäratkaisut tarjoavat monimuotoisia kommunikointivälineitä mahdollistaen suurten henkilömäärien osallistumisen vaikkapa strategiaprosesseihin.


Anna Mäki