---

Uusi EU:n rahoituskausi tuo muutoksia yritystukiin

Painopiste on yritysten kehittämisessä

Uuden EU:n rahoituskauden myötä Elinkeino- ja Työvoimakeskusten kautta jaettavien yritystukien painopiste muuttuu suorasta rahallisesta tuesta entistä enemmän yrityksen ominaisuuksien eli henkilöstön ja toimintajärjestelmien kehittämiseen.

- TE-keskusten tehtävänä on selvittää, minkä yritysten kohdalla on kehitysmahdollisuuksia. Kehittyminen puolestaan vaatii yritykseltä tahtoa, sanoo Varsinais-Suomen TE-keskuksen johtaja Antti Koho.

Tukea annetaan siis erilaisiin kehittämishankkeisiin. Päätökset pyritään tekemään yrityskohtaisesti tai verkoston puitteissa. Lähestymistapa voi olla myös sidoksissa henkilökuntaan tai toimintaympäristöön. Aloite kehittämishankkeeseen voi tulla yksittäiseltä yritykseltä, yritysryhmältä tai yrityskonsulteilta.

- TE-keskus arvioi jatkuvasti kouluttajien osaamista ja laatua. Pyrimme myös vaikuttamaan yritysten toimintaympäristöön niin, että yritysten tarpeet tulevat täytetyiksi esimerkiksi tietoliikenteessä ja yleisissä liikennejärjestelyissä. Näihin asioihin voidaan vaikuttaa suunnittelun tasolla, omilla investoinneilla ja rakenteiden tukipaketeilla. Rahaa käytetään siellä, missä hankkeiden menestyminen on todennäköistä.

Uuden yritystoiminnan synnyttäminen on yksi TE-keskusten päätulosalueista. Edellä mainittujen yritysten koulutus- ja kehittämishankkeiden sekä yrittämisen yleisten edellytysten parantamisen lisäksi tärkeä toimintamuoto on yritysneuvonta.

- Neuvontaa saa niin yrityksen perustamiseen kuin tuotekehitykseen ja markkinointiinkin. Meillä on useita yksiköitä, esimerkiksi teknologia-, yrityskehitys- ja kansainvälinen yksikkö, joiden ammattitaitoinen henkilökunta voi auttaa yrityksiä monissa tilanteissa.

TE-keskuksen Yrityspalvelupisteestä saa myös patentti- ja rekisterihallituksen palveluja.

Paikallisia rakenneongelmia

Lama vaikutti erityisen syvästi varsinaissuomalaisiin yrityksiin. Alueella on runsaasti alihankkijoita, jotka ovat hyvin suhdanneherkkiä. Varsinais-Suomi on myös merkittävää maatalousaluetta. Maatalousyrittäjyys onkin joutunut voimakkaan rakennemuutoksen kouriin.

- Laman jäljiltä alueella on runsaasti vapaata työvoimaa, joiden ikärakenne ja osaaminen ei mahdollista yrittäjyyttä, sanoo Antti Koho.

Toisaalta Varsinais-Suomessa on paljon uusia osaamisaloja kuten biotekniikka ja lääketeollisuus, joiden työllistävää vaikutusta joudutaan kuitenkin vielä odottamaan joitakin vuosia. Lisäksi uudet alat edellyttävät kaikilta osapuolilta normaalia suurempaa riskinottoa.

- Vaikka julkisuudessa annetaan usein päinvastainen kuva, yhteistyö Turun seudulla on varsin pitkällä. Uusia hankkeita suunniteltaessa ensimmäinen ajatus on useimmiten, ketkä tähän voitaisiin ottaa mukaan. Seudullisen yhteistyön konkreettisia tuloksia ei kuitenkaan saavuteta välittömästi vaan pitää odottaa muutama vuosi.

Yrittäjyysvuosikymmen -projektin roolia Varsinais-Suomessa Antti Koho pitää toiminnan kokoajana ja yhteistyöfoorumina. Projektin tärkeimpinä tehtävinä Koho pitää resurssien käytön seurantaa: päällekkäistä toimintaa pitää välttää ja suunnata resursseja sinne, missä niitä erityisesti tarvitaan.

- Yrittäjyysvuosikymmen -projektin pitää tietenkin kehittyä koko ajan. Tarvitaan dynaaminen kokoonpano, osallistujien roolien pitää kehittyä ja uusien toimijoiden pitää päästä mukaan, Antti Koho esittää. -vh. Varsinais-Suomen TE-keskus tarjoaa yrityksille runsaasti asiantuntijapalveluita muun muassa yrityksen perustamiseen, tuotekehitykseen ja kansainväliseen markkinointiin liittyen. Keskuksen johtaja Antti Koho (vas.) ja Marjo Nikula Yrityspalvelupisteestä tutustuvat uuteen infomateriaaliin.

Veijo Hyvönen

Yrittäjyysvuosikymmen yrityskoulutus-lehti 1/00