---

Yrittäjyysvuosikymmenen yrityskoulutus-lehti varsinaissuomalaisiin yrityksiin

ONKO YRITYSNEUVONTA KUNNOSSA VARSINAIS-SUOMESSA?

Uusien yritysten liiketoiminnan kehittyminen on vahvasti sidoksissa yritysten perustamistilanteeseen. Hyvin suunniteltu liikeidea on yritystoiminnan kehittymisen edellytys, jotta yritys selviää alkuvuosien ongelmatilanteista. Perustamistilanteessa saadulla asiantuntija-avulla on ollut yleensä ratkaiseva apu liikeidean hahmottamisessa ja liiketoiminnan käynnistämisessä. Kotimaisten tutkimusten mukaan yrittäjät ovat eniten käyttäneet henkilökohtaisten tuttavien neuvoja, osallistuneet erilaisiin yrittäjäkoulutustilaisuuksiin sekä käyttäneet julkisten, puolijulkisten ja yksityisten neuvonta-, toimiala- ja koulutusorganisaatioiden asiantuntemusta.

Keiden organisaatioiden neuvoista on ollut eniten hyötyä yritystoiminnan perustamisvaiheessa, toiminnan selviytymis- ja vakiinnuttamisvaiheessa ja varsinaisessa kasvuvaiheessa? Tätä on hyvin vaikea selvittää, koska potentiaaliset yritysten perustajat keräävät "tietolaariinsa" hyvin monenlaista tietoa ja hyvin monesta lähteestä ennen kuin he tekevät ratkaisevan liikkeen; joko päättävät käynnistää yrityshankkeensa tai luopua siitä. Onko kyseinen tieto edes kovin tärkeää. Oleellista on, että yrittäjille neuvoja ja asiantuntemusta antavat henkilöt ja organisaatioiden edustajat osaavat asiansa ja kantavat myös eettisen vastuun antamiensa neuvojen vaikutuksista, vaikka yrittäjä lopulliset ratkaisut tekeekin.

Varsinais-Suomessa yritysneuvontaa antaa hyvin moni taho. Seuraavassa yritän karkeasti hahmotella yritysneuvonnan kenttää. Tyypillisesti kuntien elinkeinoasiamiehet, nykyisin seudulliset kehityskeskukset, työvoima- ja elinkeinokeskuksen yritysosaston yrityspalvelupiste ja yritystutkijat ja projektipäälliköt, Turun Euroneuvontakeskus, Turun työvoimatoimiston yrittäjyyspalvelu, uusyrittäjäkeskukset, keksintöasiamies, oppilaitokset, korkeakoulut, yliopistot sekä erilaiset julkisella rahoituksella toimivat projektit ovat ns. julkisia ja puolijulkisia yritysneuvojia. Yksityisellä puolella löytyy yrittäjäyhdistykset ja Varsinais-Suomen yrittäjät ry, Turun kauppakamari, yrityshautomot, eri toimialojen paikallistoimistot, tilitoimistot, pankit, vakuutusyhtiöt, lakiasiaintoimistot, liikkeenjohdon konsultit ja yleensä eri alojen yrityspalveluyritykset. Hyvin karkean arvion mukaan julkisen yritysneuvonnan parissa toimii pitkälti toistasataa asiantuntijaa Varsinais-Suomessa. Yksityiseltä puolelta löytyy jo huomattavasti enemmän asiantuntijoita. Ongelmana yksityisen puolen neuvontaorganisaatioilla yrityshautomoa, yrittäjäjärjestöä ja kauppakamaria lukuun ottamatta on myös se, että yksityiset neuvojat tekevät neuvonnan ohessa omaa liiketoimintaa, jolloin neuvoilla on aina kaksi puolta. Mutta yleensä "asiakkaan etu on myös minun etuni", pätee yksityisellä puolella.

Yrittäjyysvuosikymmen-hankkeen Varsinais-Suomen projektissa on käynnistynyt kolmas toimintavuosi. Yrittäjyyskoulutuksen ja yrittäjyyskasvatuksen rinnalle on nostettu yritysneuvonnan kehittäminen kolmantena tukijalkana. Oleellista tässä työssä on perehtyä yritysneuvonnan kokonaiskenttään Varsinais-Suomessa, pyrkiä löytämään yritysneuvonnan vahvuudet , mutta myös yritysneuvontaverkoston kehitettävät kohteet, jotta asiakas - joko potentiaalinen yrityksen perustaja tai jo toimiva yrittäjä - saa asiantuntevaa palvelua otti hän yhteyttä mihin tahansa edellä esitettyyn organisaatioon. Oleellista on myös verkottaa niin suoraa neuvontaa kuin myös välillistä neuvontaa tekevät asiantuntijat ja luoda keskustelufoorumi hyvien käytäntöjen leviämiseksi ja sitä kautta yritysneuvonnan laadun parantamiseksi ja toimintamuotojen yhtenäistämiseksi. Näillä kaikilla toimenpiteillä on yksi keskeinen tavoite: Uusi yrittävämpi ja menestyksellisempi yrittäjäsukupolvi.

Simo Saurio
Yrittäjyysvuosikymmen- hankkeen
Varsinais-Suomen työryhmän puheenjohtaja

Yrittäjyysvuosikymmen yrityskoulutus-lehti 1/98