---

Mopo on tainnut karata jo käsistä vai onko?

Kysymys yrityskoulutuksen alueellisesta koordinoinnista keskustelutti 1980-luvun lopusta aina 1990-luvun puoliväliin niin viranomaisia kuin yrittäjiä ja yrittäjäjärjestöjä. Haluttiin saada kuriin jatkuvasti lisääntyvä koulutusvolyymi. Haluttiin vähentää julkisella osarahoituksella tapahtuvan yrityskoulutuksen päällekkäisyyksiä. Haettiin työnjakoa eri koulutusorganisaatioiden kesken. Rahoittajat miettivät omia painopistealojaan, joille yrityskoulutusmäärärahoja kohdennettiin. Mutta turhaan, koordinoinnista ei ole tullut mitään. Viikonlopun lehdet täyttyivät vuodesta toiseen koulutusilmoituksista.

Vuonna 1995 käynnistynyt yrittäjyysvuosikymmen-hanke tuotti uuden tavan lähestyä yrityskoulutuksen koordinointia. Ei puhuttu enää koordinoinnista, kun se oli todettu mahdottomaksi. Sen sijaan aloitettiin keskustelu siitä, mitkä koulutusohjelmat ovat hyviä ja mitkä huonoja? Olisiko mahdollista saada kokemukset hyvistä koulutusohjelmista kiertoon ja sitä kautta koulutusohjelmien tason nousua yleisesti Varsinais-Suomessa? Yrittäjyysvuosikymmen-hanke tuotti Varsinais-Suomeen "loopin", joka koostui seuraavista osista: Koulutustarjontaa edistettiin perustamalla erityinen Yrityskoulutus-lehti Varsinais-Suomen Yrittäjien lehden liitteenä. Koulutukseen ohjausta edistettiin perustamalla Yrittäjyysvuosikymmen-hankkeen projektitoimisto. Käynnistettiin yrityskoulutuksen arviointitutkimus, jonka pohjalta palkittiin parhaimmat koulutusohjelmat. Lisäksi suunniteltiin Internet-sivut, joille tuotettiin tietoja parhaista koulutusohjelmista ja hyvistä kouluttajista.

Yrityskoulutuksen arviointitutkimus herätti medioissa ansaittua huomiota, koska kyseessä oli ensimmäinen alueellinen yrityskoulutuksen arviointitutkimus ja samalla yritys vaikuttaa koulutuksen suunnitteluun ja toteuttamiseen. Suomessa elettiin vielä tuolloin massatyöttömyyden aikaa, minkä takia kaikki yritykset vaikuttaa työttömyyden alentamiseen herättivät huomiota. Mediat kiinnittivät ehkä turhankin voimakkaasti huomionsa työllisyyskoulutukseen, joka vain osaksi sivusi yrityskoulutusta.

Parhaillaan on menossa toinen yrityskoulutuksen arviointitutkimus samojen tutkijoiden toimesta. Tosin yrityskoulutuksen toteuttajat ovat kovin vastahakoisesti ilmoittaneet ohjelmiaan arvioitavaksi. Tällä toisella kierroksella on kymmenkunta pitkää koulutusohjelmaa arvioitavana. Tulokset arvioinneista saadaan myöhemmin keväällä.

Maakunnassa keskustellaan siitä, kannattaako yrityskoulutuksen arviointitutkimuksia jatkaa nykymuodossaan ja nykyisillä tutkimusmenetelmillä enää sen jälkeen kun meneillään oleva toinen kierros on saatettu loppuun. Yrittäjyysvuosikymmen -hanketta ohjaava työryhmä on pitänyt yrityskoulutuksen arviointia ulkopuolisen tahon toimesta tärkeänä lisäpalautteena koulutusta järjestävien oppilaitosten ja muiden organisaatioiden oman koulutuksen arvioinnin lisäksi. Yrittäjyysvuosikymmen-hankkeen toteuttamat uudet välineet (Yrityskoulutuslehti, yrityskoulutuksen Internet-hakemisto ja koulutusohjelmien arviointitutkimus) ovat kuitenkin vasta ensimmäisiä askeleita yrityskoulutuksen koordinointiin. Työryhmä toivookin rahoittajilta pitkäjänteisyyttä, jotta Varsinais-Suomi saisi tämän innovaation toimimaan ja siitä aitoa kilpailuetua.

Parhaillaan keskustellaankin työryhmän piirissä kahdesta teemasta. Ensimmäinen teema liittyy Varsinais-Suomen kehitysstrategiaan. Miten yrityskoulutusta organisoivat tahot voivat olla luomassa maakuntamme menestysstrategiaa ja miten ne voivat olla mukana toteuttamassa tätä strategiaa parhaalla mahdollisella tavalla? Koulutusorganisaatiot voisivat tämän yhteisen strategian puitteissa kehittää itsenäisesti omaa osaamistaan ja keihäänkärkihankkeitaan.

Toinen teema liittyy koulutusorganisaatioiden yhteiseen tietovarantoon. Kyseisiin organisaatioihin on vuosien aikana kertynyt melkoinen osaamis- ja tietopääoma varsinaissuomalaisten yritysten koulutustarpeista ja siitä, miten koulutusta on toteutettava, jotta oppimista alkaa tapahtua. Miten saada tämä "hiljainen tieto" siirtymään koulutusorganisaatioiden käytännön toiminnaksi ja jopa koulutusorganisaatiosta toiseen. Yhtenä avauksena voisi olla koulutusorganisaatioiden yhteiset hankkeet.

Simo Saurio
Puheenjohtaja
Yrittäjyysvuosikymmen-hanke
Varsinais-Suomen työryhmä

Yrittäjyysvuosikymmen yrityskoulutus-lehti 1/99