---

Yrittäjyysvuosikymmenen yrityskoulutus-lehti varsinaissuomalaisiin yrityksiin

Parhaat koulutusohjelmat

Yrittäjyyskoulutusta arvioivassa tutkimuksessa onnistuneimmiksi todettiin Uudenkaupungin Kehityskeskuksen järjestämä pienet tuotannolliset työpaikat- koulutusohjelma, Salon ammatillisen aikuiskoulutuskeskuksen Salon alueen starttiyritystenkehittämisohjelma II, sekä Paimion ammatillisen aikuiskoulutuksen pitämä yrittäjän ammattitutkintoon johtava jatkolinjakoulutus. Ensisjaisen tärkeää parhailla kursseilla oli se, että opiskelijoilla oli koulutuksesta realistiset odotukset, ja ne täytettiin. Ohjelmiin valittiin juuri niiden tarjoamaa tietoa kaipaavat opiskelijat, ja opetus kohdistui selvästi määritellylle, suppealle mutta tärkeälle yrittäjyyden osa-alueelle. Parhaat ohjelmat olivat edistyksellisiä myös syvällisessä panostamisessa yrittäjien menestymiseen.
Kaikkien menestyneiden ohjelmien opiskelijat tunsivat kehittyneensä ihmisenä. Tätä he eivät olleet odottaneet, mutta siitä tuli erittäin tärkeä osa ohjelman onnistumista. Kokonaisvaltaisesti huomioidut ihmiset tunsivat saaneensa ohjelmalta jotain erityistä.
Tutkimuksen parhaiden kurssien sisältö perustui opiskelijoiden tarpeille, eikä sisältöä oltu lyöty lukkoon opiskelijoita kuulematta. Asiasisältö oli ajankohtaista ja korkeatasoista, opetus käytännönläheistä ja helposti hyödynnettävää, ja opiskelijat saivat ratkaista itse ongelmia ja oppia tekemällä.

Työtä alihankkijana koulutuksen myötä

Pienet tuotannolliset työpaikat- koulutusohjelmassa pyrittiin luomaan kurssilaisille valmiita alihankintasuhteita jo kurssin aikana.
- Lähdimme kartoittamaan yritysten alihankintatarpeita henkilökohtaisilla käynneillä jo ennen kurssia. Halusimme löytää koulutettaville jo valmiiksi alihankintaytimiä, työtä, joilla he pääsivät yritystoiminnan alkuun, kertoo Uudenkaupungin Kehityskeskuksen johtaja Seppo Roine.
Koulutuksesta ei haluttu rakentaa aivan tavallista yrittäjäkoulutusta, vaan järjestäjät halusivat panostaa omaan vahvuuteensa, alihankintatyön tuntemukseen.
Koulutettavat etsi työvoimatoimisto työttömistä ammatti-ihmisistä, joita kiinnosti yrittäjyys. Mukana oli lähinnä metallialan ihmisiä, mutta myös esimerkiksi mainostoimistoalalta. Hakuprosessin aikana koulutettavat käytettiin alihankintasuhteita tarjoavien yritysten luona haastattelussa. Näin haluttiin varmistaa, että henkilöt todella sopisivat yrityksille koulutuksen jälkeen.
Alustava opetusohjelma valmistui, kun koulutettavat oli tiedossa. Koulutuksen painotuksia tarkistettiin oppilaiden taustoja vastaan, ja kurssin aikana ohjelmaa täsmennettiin.
- Vuorovaikutus ryhmän kanssa ja sen sisällä oli tärkeää. Joukossa keskusteltiin paljon, ja opiskelijoiden toiveiden mukaan lisättiin niitä asioita, joista he halusivat tietoa ja vähennettiin niitä, jotka tuntuivat turhilta.
Opettajina oli yhteensä 19 eri alan asiantuntijaa. Asiantuntijoita käyttämällä haluttiin varmistaa eri alojen käytännönläheinen opetus ja välttää teoreettisuutta.
Kurssin kävi läpi 10 ihmistä, joista reilu puolet toimii nykyisin yrittäjinä. Järjestäjät toivovat voivansa toteuttaa tulevaisuudessa kurssiin kuuluvan jälkihoidon, kahden päivän konsulttiavun jokaiselle uudelle yrittäjälle.
Seppo Roineella on selvä käsitys siitä, mikä teki kurssista onnistuneen.
- Kurssilla oli hyvä idea, asiantuntevat, taitavat opettajat, päähankkijayritysten tuki ja hyvät oppilaat. Vaikka ryhmä ei ollut helppo eikä homogeeninen, kaikilla oli halu oppia ja ottaa osaa vuorovaikutukseen.
Roine uskoo, että työpaikkoja voisi löytyä samalla konseptilla muiltakin aloilta.
- Monilla yrityksillä voi olla työvoimatarpeita, jotka voidaan täyttää räätälöimällä uusien yrittäjien koulutus juuri näitä tarpeita täyttäväksi.


Koulutusta ja konsultointia starttiyrittäjille

Parin viime vuoden sisällä aloittaneiden Salon alueen starttiyritysten kehittämisohjelmassa opetus muodostui opiskelijoiden tarpeisiin räätälöidystä luokkahuoneopetuksesta ja yrityskohtaisesta konsultoinnista.
- Ennen kurssin alkua pyysimme yrittäjiä kertomaan kolme tärkeintä koulutus- ja kehittämistarvettaan, yrityksen keskeisiä ongelmakohtia ja konsulttitarpeensa. Näiden perusteella muokkasimme kaikille yhteisen luentorungon ja yrityskohtaisen konsultointipaketin, selvittää suunnittelija Totti Salko, joka suunnitteli koulutuohjelman aikuiskoulutuskeskukselle.
Konsultointitunneilla keskityttiin yritysten konkreettisiin ongelmiin, luennoilla käsiteltiin yleisempiä teemoja, joista on hyötyä monenlaisille yrityksille. Opetus haluttiin pitää hyvin käytännönläheisenä. Luentorunko säilytettiin joustavana, ja opetusta muokattiin koko ajan vuorovaikutuksessa oppilaiden kanssa. Opettajia oli myös aikuiskoulutuskeskuksen ulkopuolelta.
Vaikka ryhmäläisten koulutustaso ja toimialat vaihtelivat huomattavasti, oli ryhmän keskinäinen vuorovaikutus kurssin vetäjän Pekka Siivosen mukaan toimivaa. Kaikki olivat samassa vaiheessa yrittäjinä.
- Ryhmäläiset olivat toistensa tueksi ja hyödyksi. Istuimme tunneilla isossa pöydässä kasvokkain, keskustelimme opiskelijoiden mieleen nousseista kysymyksistä ja valoimme uskoa onnistumismahdollisuuksiin. Kouluttajat olivat tavoitettavissa kännykällä jatkuvasti myös kurssiajan ulkopuolella.
Hyvä yrittäjäkoulutus lähtee Totti Salon mielestä aina oppilaiden tarpeista, ei etukäteen lukkoon lyödystä opetussuunnitelmasta.
- Opetuksen on oltava käytännönläheistä ja asiallista, muttei jäykkäniskaista. Oppimisesta täytyy voida nauttia niin, että opiskelemaan on mukava tulla vielä työpäivän jälkeen.

Ammattitutkinto tarpeiden mukaan

Yrittäjän ammattitutkintoon johtavan jatkolinjakoulutuksen voivat suorittaa niin alkavat kuin jo pitkän kokemuksen omaavat yrittäjät. Eri yrittäjyyden vaiheessa olevien ja erilaisen koulutuksen saaneiden ihmisten opettaminen vaati yksilöllistä opetusta ja joustavuutta, jota Paimion ammatillisen aikuiskoulutuksen kurssilla luotiin monimuoto-opetuksella ja eriyttämisellä.
- Näin heterogeeniseen joukkoon ei sovi perinteinen rintamakoulutus, vaan opetusta on eriytettävä. Esimerkiksi aloittavilla ja jo toimivilla yrittäjillä oli tunteja sekä yhdessä että erikseen, kertoo koulutuksesta vastannut opettaja Anitta Tamminen.
Yksilöllisen opetuksen mahdollisti myös monimuoto-opetus. Perinteisten oppituntien joukosta opiskelijat voivat poimia itselleen sopivat aiheet, ja itseopiskeluiltoina ja itsenäisillä projektitöillä he paneutuivat yksin tai ryhmissä itselleen tärkeisiin alueisiin. Lisäksi opetuksessa hyödynnettiin kahdenkeskistä yrittäjäkonsultointia.
- Lähtökohtana on oltava koko ajan ihminen yksilönä, ja asiakas on koko koulutuksen keskipiste. Se on haaste myös kouluttajille, Tamminen painottaa.
Koulutukseen pääsyn ratkaisi yrittäjän tilanne, motivaatio ja koulutuksen tarve. Opiskelun alussa jokaiselle laadittiin henkilökohtainen opintosuunnitelma ja selvitettiin odotukset ja tavoitteet. Kurssin opetussuunnitelmaa tarkennettiin koko kurssin ajan opiskelijoiden toiveiden mukaan. Palautetta pyydettiin jatkuvasti, ja laajempi kirjallinen palaute kerättiin kurssin puolivälissä, kun muutoksia voi vielä tehdä.
- Säännöllinen palaute asiakkailta on todella tärkeää. Vaikka kurssit pyritään suunnittelemaan huolella, on joustavuus säilytettävä niin, että muutoksia voidaan tehdä, Anitta Tamminen toteaa.
- Ryhmän monipuolisuus koetaan yleensä rikkautena. Eri vaiheessa olevat yrittäjät neuvovat toisiaan ja etsivät yhdessä ratkaisuja ongelmiin. Myös entisten opiskelijoiden käynnit ovat olleet pidettyjä, koska yrittäjät ovat saaneet näkymiä koulutuksen jälkeiseen toimintaan.
Koulutusta vetivät keskuksen omat opettajat vierailevien asiantuntijoiden kanssa. Opiskelijoiden tavoitettavissa pyrittiin olemaan lähes kellon ympäri ainakin puhelimitse tai kännykällä ellei henkilökohtaisesti.
Anitta Tamminen uskoo monimuoto-opiskelun olevan yrittäjille sopiva koulutusmuoto, koska opiskella voi paljolti oman aikataulun mukaan. Aikuiskoulutuskeskuksen nykyisillä vastaavilla kursseilla käytetään yhä enemmän myös tietokonetta ja sähköpostia opiskeluun ja yhteydenpitoon.

Ammattitutkinnosta varmuutta suunnitelmiin

Katri Hyvärinen päätyi yrittäjän ammattitutkintoon johtavaan jatkolinjakoulutukseen viiden vuoden työttömyyden jälkeen. Aikaisemmin hän oli toiminut sairaalassa perushoitajana ja käyttänyt työttömyysaikaansa hyödyksi mm. opiskelemalla naistutkimusta ja tiedotusoppia Avoimessa yliopistossa.
- Lähdin kurssille ilman ennakko-odotuksia, hakemaan perustietoa yrittäjyydestä. Oli yllätys, kuinka hyödylliseksi se osoittautui. Tavoitteenani on oma erikoisuuksiin keskittynyt osto- ja myyntiliike, ja kurssin jälkeen on ollut paljon varmempi olo lähteä suunnittelemaan koko asiaa, Hyvärinen toteaa.
Yksitoistavuotiaiden kaksospoikien äidille Paimion ammatillisen aikuiskoulutuskeskuksen yksilöllinen monimuoto-opetus sopi hyvin.
- Opiskelu oli mahdollista hyvin itsenäisesti. Jokaiselle oli yksilöity opintokokonaisuus, joka täytti juuri omat tarpeet. Luennot ja harjoitukset oli valmisteltu hyvin, ja apua sai niin paljon kuin itse tarvitsi. Jos kaipasi lisätietoa jostain erityisalasta, opettajat etsivät sen, Hyvärinen kiittelee.
Parannusehdotuksia yrittäjäkoulutukseen Katri Hyvärinen joutuu miettimään hetken.
- Kolmen kuukauden kurssia voisi hieman pidentää, työtahti oli aika tiivis ja sulateltavaa paljon. Joillain teoriapainotteisilla tunneilla olisi voinut käyttää vielä enemmän esimerkkejä. Ja jos niille, joilla ei vielä ole yrittäjätaustaa voitaisiin tulevaisuudessa järjestää lyhyt työharjoittelu yrityksessä kurssin yhteyteen, se voisi kristalloida opit käytännössä. Aikuisilla kynnys työharjoittelijaksi lähtemiseen voisi tosin olla aika korkea, hän naurahtaa.

Yrittäjyysvuosikymmen yrityskoulutus-lehti 2/97