---

Yrittäjyysvuosikymmenen yrityskoulutus-lehti varsinaissuomalaisiin yrityksiin

Ammattikorkeakoulu vastaa työelämän haasteisiin

Koulutuksen laadun parantamista ja sen sopeuttamista työelämän jatkuvaan muutokseen toivottiin Turun ammattikorkeakoulun ensimmäisissä avajaisissa. Pelkkä työn osaaminen ei enää riitä, vaan kansainvälistyminen ja uudet työtavat vaativat myös yhteistyötaitoja.
Sisäministeri Jan-Erik Enestamin mielestä suomalaisen koulutuksen laadun parantaminen ei ole vain toivottavaa, vaan suorastaan kansakunnan kohtalonkysymys. Enestam muistutti laadun olevan tietoyhteiskunnan johtotähti kovassa kansainvälisessä kilpailussa sekä tuotteiden että palvelujen osalta. Oppiminen on hänen mukaansa jatkuva prosessi ja yhä mielekkäämpää myös organisaatioiden muuttuessa oppiviksi organisaatioiksi. Tietoyhteiskunnassa tietoa on osattava käsitellä yhä moninaisemmilla aloilla, ei vain ns. teknologiayrityksissä.
- Toisaalta, kovinkaan tekniikan osaaminen ei enää riitä. Projekti- ja tiimityöskentely, luottamusta herättävien asiakassuhteiden luominen sekä kansainvälistyminen asettavat yhä suurempia vaatimuksia yhteistyö- ja vuorovaikutustaidoille. Vieraiden kielten ja kulttuurien tuntemus nousee yhä useammassa työssä välttämättömäksi edellytykseksi onnistumiselle ja siten myös houkuttelevien työpaikkojen saannille, sisäministeri painotti.

Turun kaupunginjohtaja Armas Lahoniitty korosti Ammattikorkeakoulun merkitystä Turun ja koko maakunnan kehittämisessä. Hän vakuutti koulun olevan muutoksentekijä ja yhteistyökumppani Varsinais-Suomen elinkeino- ja kulttuurielämälle. Korkeakoulun tiiviit kontaktit synnyttävät alueelle tiiviin osaamisen verkoston. Yhteiskunnan kehityksen myötä odotuksen koulutuksen laadun kehittämisestä kasvavat, ja Lahoniitty kuvasi ammattikorkeakoulua uudeksi, tehokkaaksi tavaksi vastata muuttuviin haasteisiin.
Työelämän muutoksiin kiinnitti huomiota myös rehtori Kaj Malm avajaispuheessaan. Hänen mukaansa ammattikorkeakoulujen synty liittyi läheisesti työelämässä tapahtuneisiin muutoksiin, jotka voi jo havaita ilman perusteellisia tutkimuksiakin.
- Samalla kun tuotanto kasvaa ja vienti vetää, sadat tuhannet ihmiset ovat syrjäytyneet työelämästä pitkälle automatisoitujen työmenetelmien vuoksi. Työelämässä oleville tehtävien muutokset lisäävät asiantuntijuuden tarvetta, ja yhä suurempi osa työstä liittyy suurten tietomäärien hallitsemiseen. Yhteistyö ja tiimityöskentely edellyttävät uutta sosiaalista kompetenssia, Malm totesi.
Malmin mukaan perinteinen, tiedealapohjainen koulutus ei enää riitä tyydyttämään yhteiskunnan tarvetta. Alueen kehitystä voi palvella lupaavasti alkanut ammattikorkeakoulun ja yliopistojen välinen yhteistyö. Toisaalta hän myös pohti, mitä hyötyä on siitä, että työvoimapoliittisessa koulutuksesta yliopistojen täydennyskoulutuskeskukset kilpailevat ammatillisen koulutuksen saralla ammattikorkeakoulujen kanssa.
-Ammattikorkeakoulun päätehtävä on tukea alueemme kaikinpuolista kehitystä, Malm korosti.

Ammattikorkeakoulun henkilökunnan tervehdyksen toi avajaisiin Leena Karinen. Hän totesi monialaisen korkeakoulun luovan monia mahdollisuuksia ja uskoi koulutuksen pystyvän vastaamaan tämän päivän työelämän tarpeisiin. Henkilöstöasioiden järjestämisen ollessa korkeakoulussa vasta alkuvaiheessa Karinen puhui avoimuuden ja yksilöllisyyden tärkeydestä järjestelyissä.
Ylioppilaskunnan edustaja Ari-Pekka Mäkelä painotti yhteistyön merkitystä opiskelijoille. Hän muistutti, että tulevaisuudessa opiskelijat tulevat työelämässä olemaan korkeakoulun laadun mittareita ja markkinoijia. Mäkelä uskoi korkeakouluksi muuttamisen parantavan myös koulun ja työelämän yhteyksiä ja nostavan opetuksen tasoa. -pt.

Yrittäjyysvuosikymmen yrityskoulutus-lehti 2/97