Päivitetty 09.09.1997
Yrittäjyysvuosikymmenen yrityskoulutus-lehti varsinaissuomalaisiin yrityksiin
Oppisopimuksella tehdään osaavia työntekijöitä
Käytännön koulutusta tutkinnon jälkeen
Yhä useampi yritys turvautuu osaavan henkilökunnan hankkimisessa oppisopimuskoulutukseen. Järjestelmä, jossa yrityksen valitsema koulutettava opiskelee suurimman osan asioista työpaikalla ja saa lisäoppia alan koulussa on lisännyt suosiotaan samalla kun erityisosaamisen tarve yrityksissä kasvanut.
Oppisopimus lähtee yrityksen ja opiskelijan yhteisestä päätöksestä. Oppisopimuskoulutuksesta työllisyysseminaarissa 9.9 puhunut koulutustarkastaja Pekka Koivisto painottaa, että kummankin osapuolen on tunnettava saavansa sopimuksesta hyötyä. Työntekijän kouluttaminen ei ole yrittäjälle mikään velvollisuus, vaan mahdollisuus.
Pääosa oppisopimuksen koulutuksesta tapahtuu työpaikalla opiskelijalle yhdessä oppisopimustoimiston kanssa rakennetun opintosuunnitelman mukaan. Teoreettisia opintoja varten opiskelija käy osan ajasta koulutusalaansa sopivassa koulussa. Näin varmistetaan monipuolinen tietopohja. Opiskelija saa valmistuessaan saman tutkinnon
kuin ammatillisessa oppilaitoksessa.
Yrittäjälle opiskelijasta on Koiviston mukaan eniten hyötyä vasta koulutuksen jälkeen. Yrityksen tarpeisiin henkilöstöä kouluttava järjestelmä toimii, ja ehdoton enemmistö sopimuksista johtaa normaaliin työsuhteeseen koulutuksen päätyttyä. Yritys maksaa opiskelijalle normaalin palkan niiltä päiviltä jolloin hän on työpaikalla. Oppilaitoksessa tapahtuvien koulutuspäivien osalta opiskelijalle maksaa päivärahaa oppisopimustoimisto. Opiskelijasta maksetaan lisäksi yritykselle tukea noin tuhat markkaa kuukaudessa. Työttömän kouluttavat voivat myös hakea työvoimatoimistolta määräajaksi erillistä työllistämistukea, joka on Koiviston mukaan noin kaksi ja puoli tuhatta markkaa kuukaudessa.
Oppisopimuksia voidaan tehdä mitä erilaisimpiin yrityksiin. Viime aikoina metalliteollisuus on ollut suurin ala, mutta sopimuksella hankitaan myös esimerkiksi valo- ja äänisuunnittelijoita teatteriin ja myyjiä erikoistarvikeliikkeisiin. Sopimukset kestävät yleensä pari vuotta, ja opiskelijalla on sama suoja kuin määräaikaisella työntekijällä.
Oppisopimuskoulutus ei aina johda tutkintoon. Sitä voi käyttää myös kouluttamaan jo muualla ammatillisen tutkinnon suorittaneita käytännön tehtäviin yrityksessä.
- Uudet tutkinnot ovat yleensä hyvin laaja-alaisia. Opiskelijoista ei kouluteta valmiita ammattilaisia, vaan heille annetaan laajoja valmiuksia ammattiin. Erityistaidot voi hankkia koulutuksen jälkeen oppisopimuksella, Koivisto toteaa.
Esimerkkinä Koivisto kuvaa, että jo valmistuneelle merkonomille voi opettaa sopimuksella toimiston erityistaitoja vaativaa kirjanpitoa. Ammatillinen lisäkoulutus rakennetaan aina tapauskohtaisesti, ja se voi kestää neljästä kahteentoista kuukauteen.
Oppisopimustoimisto ei välitä opiskelijoita yrityksille, vaan sopiva yhteistyökumppani on etsittävä itse. Tänä syksynä toimisto tosin on perustanut internet-sivun, jonne opiskelupaikkaa tai opiskelijaa hakevat voivat jättää yhteystietonsa kuin ilmoitustaululle. Kun osapuolet ovat löytäneet toisensa, mukaan astuu oppisopimustoimisto, jonka avulla rakennetaan koulutus. Ennen sopimusta varmistetaan aina, että yhteistyökumppani on mieluinen kummallekin osapuolelle.
Koiviston mielestä oppisopimuspaikan etsiminen vaatii aina opiskelijalta niin paljon oma-aloitteisuutta, että siinä onnistuvat vain aktiivisimmat. Kuitenkin Turun alueella on tänä vuonna tehty jo yli viisisataa uutta oppisopimusta.
Yrittäjyysvuosikymmen yrityskoulutus-lehti 2/97
