---

Yrittäjyysvuosikymmenen yrityskoulutus-lehti varsinaissuomalaisiin yrityksiin

Pääkirjoitus:

Hyvän yrittäjyyskoulutusohjelman metsästys?

Yrittäjyysvuosikymmen-hankkeen Varsinais-Suomen työryhmä asetti tavoitteekseen vajaa kaksi vuotta sitten maakunnassa toteutettavan yrittäjyyskoulutuksen tason nostamisen. Tätä tarkoitusta varten työryhmä tilasi Vaasan yliopistolta puolueettoman arviointitutkimuksen, joka on nyt valmistunut.

Arviointitutkimuksen yhtenä keskeisenä tavoitteena oli löytää se resepti, jolla hyvä yrittäjyyskoulutusohjelma rakennetaan. Tässä myös onnistuttiin. "Hyvän yrittäjyyskoulutusohjelman metsästys" tuotti Hyvät käytännöt-tiedoston, joka on kaikkien kouluttajien ulottuvilla internetissä.

Mutta tutkimus paljasti myös mistä elementeistä koostuu verovaroja tuhlannut, asiakkaiden tarpeiden tyydyttämisessä epäonnistunut, koulutusohjelma. Näistä ei ole tehty Pahat Käytännöt-tiedostoa, mutta keskustelua Yrittäjyysvuosikymmen-hanke niistä kuitenkin haluaa käynnistää. Seuraavassa pari esimerkkiä.

Tutkijan mukaan kouluttajaorganisaatiot toimivat tällä hetkellä täysin markkinalähtöisyyden vastaisesti. Hän on verrannut niiden toimintaa entisen Neuvostoliiton yritysten toimintaan. Näissä yritysten ensisijainen tehtävä oli hankkia resursseja ja vasta toissijainen tehtävä oli tyydyttää asiakkaan tarpeita. Tällainen toiminta ei voi olla 2000-vuosituhannen Suomessa järkevää eikä tehokasta. Nyt rahoituksen "metsästäminen" johtaa siihen, että kouluttajaorganisaatiot pyrkivät miellyttämään rahoittajia ja myös täyttämään rahoittajien tarpeita. Epäonnistumisiin on useissa tapauksissa ollutkin syynä se, että koulutuksesta on tullut kouluttajille liiketoimintaa, vaikka organisaatiot eivät hallitse modernista liiketoiminnasta kuin perusteet.

Yrittäjyysvuosikymmen-hanke haluaakin käynnistää keskustelua siitä, miksi niin monessa koulutusohjelmassa yrittäjäksi aikovan tai jo toimivan yrityksen tarpeet unohtuvat. Miksi koulutusohjelmat ovat jäykkiä ja ennakkosuunnitelmavetoisia, vaikka ohjelmien tulisi kehittyä asiakkaiden tarpeiden mukaan myös ohjelman toteutuksen aikana?

On kovin helppoa siirtää kaikki syytökset kouluttajien harteille. Mutta kolikolla on yleensä toinenkin puoli. Kyllä osavastuu on myös meillä rahoittajilla. Rahoituspäätös kiusallisen usein venyy niin myöhäiseen ajankohtaan, että koulutusohjelma joudutaan käynnistämään rahoituspäätöksen jälkeen liian nopeasti. Tällöin kouluttajille ei ole kovinkaan paljon aikaa selvittää koulutettavien tarpeita niin, että ne ehtisivät vaikuttaa koulutusohjelman sisällön suunnitteluun riittävästi. Ihannetapauksessa koulutuksessa on mukana motivoituneet opiskelijat, joiden tarpeet ja odotukset ovat samansuuntaiset.

Pitäisikö nykykäytäntö panna päälaelleen? Koulutusorganisaatiot velvoitetaan etsimään ensin asiakkaat eli opiskelijat, seuraavaksi kouluttajat kartoittavat heidän tarpeensa, jonka jälkeen käynnistyy koulutusohjelman suunnittelu ja vasta tämän jälkeen haetaan julkisen vallan osallistumista ohjelman rahoittamiseen. Vaatiko tämä uusi menettelytapa virallisia määräyksiä vai asenteiden muuttumista. Veikkaisin viimeksimainittua.

Simo Saurio
Yrittäjyysvuosikymmen-hankkeen Varsinais-Suomen työryhmän puheenjohtaja

Yrittäjyysvuosikymmen yrityskoulutus-lehti 2/97