Pk-yrityksistä hankala lähteä koulutukseen

TE-keskuksen osastopäällikkö Tuula Kuntsi on tyytyväinen vasta julkistettuun valtionbudjettiin. Työvoimakoulutuksen määrärahoja ei ole vähennetty ja se osoittaa, että osaamisen kehittämistä pidetään myös valtionhallinnossa tärkeänä. Yhtä tärkeää on se, että koulutusta kehitetään yhä enemmän täsmäkoulutuksen suuntaan.
- Vaikka työvoimakoulutuksessa on aina myös sosiaalinen puoli, ei ole mitään mieltä kouluttaa kouluttamisen takia, jos ihmisellä ei koulutuksen jälkeen ole toivoakaan työpaikasta, Kuntsi sanoo.

Työmarkkinoilla on puute erikoisosaajista. Esimerkiksi rakennusalalla on Turun TE-keskuksen alueella 1200 työtöntä työnhakijaa ja silti työnantajat valittavat työvoimapulaa. TE-keskus toivoo voivansa vastata tähän tarpeeseen järjestämällä koulutusta niillä aloilla, joilla todellista työvoiman tarvetta on. Markkinoita pyritään kartoittamaan yrityksissä tehtävillä kyselyillä ja koulutettavat valitaan tarkasti. Ensi vuonna alkavaa koulutusohjelmaa suunnitellaan parhaillaan ja Tuula Kuntsi toivoo, että yrittäjät myös oma-aloitteisesti ottaisivat yhteyttä ja kertoisivat työvoimatarpeistaan.

Pk-sektori ongelmana

Suomi on maailman kärkimaita aikuiskoulutuksessa. Ongelmana on luoda kouluttautumisedellytykset myös pk-sektorille. Yrityksissä on koulutustarpeita, mutta henkilökunnan - usein yrittäjän itsensä - irrottautuminen koulutukseen on vaikeaa. TE-keskuksesta tilanteeseen tarjotaan ratkaisuksi täsmäkoulutettua työtöntä, joka tulee yritykseen siksi ajaksi, minkä henkilökunnan koulutus kestää. Kyse voi olla päivistä, viikoista tai kuukausista.
- Työtön koulutettu ei välttämättä tule sille paikalle, jonka koulutukseen lähtijä jättää tyhjäksi. Hän voi tulla vaikkapa tuotantoketjun toiseen päähän ja yrityksessä siirretään tehtäviä pykälällä eteenpäin. Työnantaja maksaa sijaiselle normaalisti palkkaa.

TE-keskus järjestää työvoimakoulutuksen yhdessä työvoimatoimistojen kanssa. Hanke on melkoinen palapeli joka voi muuttaa muotoaan vielä käynnistyttyäänkin. Tuula Kuntsi vakuuttaa, että yritysten tarpeet määräävät koulutuksen suunnan ja koulutusta räätälöidään hyvinkin tarkasti jos se katsotaan aiheelliseksi. On jopa mahdollista tehdä koulutusohjelma yhdelle yksittäiselle yritykselle etenkin jos yrityksessä on olemassa työttömyysuhka. Hyvä keino on koulutuksen yhteishankinta, jossa työhallinto ja yritys jakavat koulutuskustannukset. Tällaista ratkaisua käytetään ensisijaisesti rekrytointitilanteissa uuden työvoiman kouluttamiseen, mutta myös olemassa olevan henkilöstön kouluttamisessa se on mahdollinen. Työssä olevien koulutuksella on aina oltava selkeä työvoimapoliittinen peruste eli koulutuksen on viime kädessä lisättävä koulutettavien työssä käymisen edellytyksiä.
- Hyvien kouluttajien löytäminen on eräs ongelma. Myös tiedon saanti työnantajilta voi olla hankalaa. Esimerkiksi rakennusalalla on monenlaista alinhankkijaa ja pieniä urakkaporukoita. Heihinkin tahtoisimme yhteyden, Kuntsi sanoo.

Yrittäjyysvuosikymmen yrityskoulutus-lehti 2/98