KEKO-projekteilla kehitetään yritysten toimintaa

Kehittämiskoulutusprojektit (KEKO) tarjoavat pk-yrityksille erinomaisia mahdollisuuksia toteuttaa kehittämishankkeita edullisesti ja ilman riskejä. Käytännössä yritys tarjoaa KEKO-koulutettavalle harjoittelupaikan kahdeksaksi kuukaudeksi jonkin kehittämishankkeen puitteissa. Kustannukset ovat murto-osa vastaavista palkkakuluista eikä yritys sitoudu työllistämiseen, vaikka se tietenkin on yksi KEKO-koulutuksen tavoitteista. Kurssilaiset ovat yli 25-vuotiaita henkilöitä, joilla on hyvä koulutustausta tai vankka työkokemus erilaisissa johtamis- ja asiantuntijatehtävissä. Kurssin tarkoituksena on kehittää työssä tarvittavia valmiuksia ja taitoja edelleen ja näin parantaa työllistymismahdollisuuksia.

Hyviä kokemuksia Varsinais-Suomen KEKO-projekteista

Varsinais-Suomen vauhdittajana KEKO -98 Bprojektiin kuuluu kahdeksan erillistä KEKO-koulutusta, joissa on mukana yhteensä 120 opiskelijaa.
- Meillä on erittäin hyviä kokemuksia KEKO-projekteista mm. vienti-, laatu-, taloushallinto- ja henkilöstöasioiden koulutuksista. Toimialoista voisin mainita metalliteollisuuden, jatkossa pyrimme lisäämään palvelualojen osuutta koulutuksissa, kertoo Mika Villa Varsinais-Suomen TE-keskuksen työvoimaosastolta.

Koulutuksen suunnittelu ja toteutus on usean osapuolen yhteistyötä. Pääosa rahoituksesta tulee Euroopan sosiaalirahastolta (ESR) ja mukaan tulevilta yrityksiltä.
- Meillä on vuosittain käytössä tietyn suuruinen määräraha. Täydennyskoulutuskeskukset ja yksityiset koulutusyritykset tekevät meille tarjouksia koulutusten järjestämisestä, tarjouksia tulee aina runsaasti enemmän kuin kursseja on mahdollista järjestää, toteaa Mika Villa.

Kurssin sisällön suunnittelevat TE-keskus ja kouluttaja yhdessä. Tärkein ja työläin vaihe on Mika Villan mielestä mukaan tulevien yritysten valinta, joka on kouluttajan vastuulla. - Etusija on sellaisilla pk-yritysten kehittämishankkeilla, jotka lisäävät yrityksen kasvua ja kilpailukykyä ja joissa osallistujan on mahdollisuus työllistyä koulutuksen jälkeen, jatkaa Mika Villa. Yrityksen pitää täyttää EU:n pk-yrityksen määritelmät, lisäksi yrityksen taustojen tulee olla kunnossa. Koulutukseen hakeudutaan työvoimatoimistojen kautta. Kouluttaja pyrkii löytämään jokaisen osallistujan koulutus- ja työtaustaan soveltuvan kehittämishankkeen.
- Keskeytyksiä on ollut yllättävän vähän ja nekin pääosin huonon henkilökemian aiheuttamia. Mikä parasta työllistyminen KEKO-koulutusten jälkeen on korkeaa. Valtakunnallisen selvityksen mukaan vuoden päästä koulutuksesta on 70% kurssilaisista saanut työtä, Varsinais-Suomen osalta arvio on jopa 80%, iloitsee Mika Villa.

Tänä syksynä järjestetään Varsinais-Suomessa ainakin seuraavat KEKOT: Vienti, markkinointi ja laatu, Pk-yritysten laatu, tuotevastuu ja yhteistyö sekä Baltic Sea Business. Lisätietoja saa työvoimatoimistoista.

Kouluttaja odottaa yrityksiltä panostusta ja opiskelijoilta aktiivisuutta

Raisiolainen Yrityspalvelu Innofactum Oy on taloushallintoon, tietojärjestelmiin ja pk-yritysten kokonaisvaltaiseen kehittämiseen erikoistunut koulutus- ja konsulttiyritys. Innofactum on perustettu vuonna 1990 ja se työllistää neljä ihmistä. KEKO-koulutuksia, mm. tilitoimisto- ja Euroaiheisia, yritys on järjestänyt vuodesta 1995 asti.
- Meidän osuutemme koulutuksessa alkaa kurssin suunnittelusta, jonka jälkeen aletaan valita mukaan tulevia yrityksiä ja koulutettavia, toteaa Matti Wiksten Innofactumista. Koulutukseen kuuluu neljän viikon mittainen teoriajakso, jonka aikana kurssilaisten tiedot saatetaan ajan tasalle. Varsinainen kehittämishanke toteutetaan yrityksissä kahdeksan kuukauden pituisessa harjoittelujaksossa. Myös sen aikana järjestetään koulutuspäiviä ja tapaamisia, joissa seurataan projektien etenemistä.

- KEKOn avulla yritys voi aloittaa esimerkiksi taloushallinnossa projekteja, jotka muutoin pitäisi siirtää myöhemmäksi. Toinen selkeä etu on, että pääsee tutustumaan mahdolliseen tulevaan työntekijään ilman riskiä kahdeksan kuukauden ajaksi, arvioi Matti Wiksten koulutuksen etuja yrityksille. Parhaat tulokset saavutetaan yrityksissä, joissa on selkeä kehittämishanke ja mahdollisuus panostaa siihen.
- Hyvä KEKO syntyy, kun löydetään tavoitteisiin sitoutuneita yrittäjiä ja motivoituneita opiskelijoita, joilla on aktiivinen ja rohkea ote itsensä kehittämiseen, muotoilee Matti Wiksten onnistumisen edellytyksiä.

Yrittäjyysvuosikymmen yrityskoulutus-lehti 2/98