---

Yrittäjyysvuosikymmenen yrityskoulutus-lehti varsinaissuomalaisiin yrityksiin

Pääkirjoitus:

Yritysten menestyminen tulevaisuudessa riippuu tietoyhteiskunnassa pärjäämisestä

"Suomen kilpailukyky on noussut sveitsiläisen liikkeenjohdon instituutin IMD:n arvion mukaan maailman neljänneksi parhaaksi. Suomen kilpailukykyä nostaa erityisesti työntekijöiden koulutuksen ja ammattitaidon huippulaatu, joissa Suomi saa parhaan mahdollisen sijoituksen ja on reilusti edellä esimerkiksi Yhdysvaltoja ja lähintä kilpailijaansa Ruotsia."
Koulutus ja ammattitaito saivat kiitosta sveitsiläisen tutkimuslaitoksen vertailussa. Näin raportoi Helsingin Sanomat viime vuoden maaliskuussa taloussivuillaan.
Koulutus on yhteiskunnan verovaroilla tarjoamista julkisista palveluista suurin ja kallein sektori. Suomessa koulutusjärjestelmästä vastaa ensi sijassa yhteiskunta pohjoismaiseen tapaan. Ja Suomi totisesti kouluttaa. Runsaasta viidestä miljoonasta suomalaisesta runsas miljoona eli viidesosa oli viime vuonna tutkintoon johtavassa koulutuksessa virallisen koulujärjestelmän eri tasoilla. Sen lisäksi erilaisena aikuis- , työllisyys- ja yrittäjyyskoulutuksena järjestetään kurssitusta, valmennusta ja kohennusta sadoille tuhansille suomalaisille ja yritykset kouluttavat omaa henkilöstöään mitä moninaisimmilla tavoilla. Ja tulostakin syntyy, kuten edellä jo todettiin.

Sanotaan, että elämme aikakautta, jolloin varmaa voi olla vain edessä olevasta epävarmuudesta ja muutoksen pysyvyydestä. Muuttuvat markkinat, kiihtyvä teknologinen kilpailujuoksu ja tuotteiden elinkaaren lyheneminen pakottavat yritykset jatkuvaan uuden etsintään. Kekseliäät visiot tai oivaltavat ideat ovat kullanarvoisia. Taito tuottaa uutta tietoa ja kyky muuntaa se markkinoilla menestyväksi tuotteeksi on entistä tärkeämpää . Menestyksen aiemmin taanneista toimintatavoista on niinikään osattava ajoissa luopua. Tulevaisuuden menestyjät ovat tavalla tai toisella tietoa luovat ja sitä tehokkaasti hyödyntävät yritykset.

KTM teettämässä pk-barometrissä alkuvuodelta kysyttiin varsinaissuomalaisilta yrityksiltä henkilöstön lisäkoulutustarpeita. Ylivoimaiseksi ykköseksi nousi tietotekniikka. Tämä on merkki siitä, että yritykset ovat huolissaan, miten ne pärjäävät tietoyhteiskunnassa. Tietoyhteiskunta on jo nyt. Käytännössä koko yrityskulttuuri arvoineen ja asenteineen tulee muuttumaan oleellisesti. Tämä tarkoittaa myös sitä, että ihmisen on muututtava. Arvot ja asenteet tulevat muuttumaan. Suhde työhön, tapa tehdä työtä, muuttuu. Informaatio- ja viestintäteknologia muuttaa elämää kaikkialla. Teknologia ei kuitenkaan tule olemaan itsetarkoitus, niin kuin nyt tapaillessamme tietoyhteiskunnan alkeita vaan sulautuneena kaikessa toiminnassa kaikkialla. Sitä ei näy, mutta se on läsnä kaikkialla. Siihen ei kiinnitetä enää huomiota ja siksi se muuttaakin kaiken.

Tämä luo aivan täysin uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Paitsi, että olemassa olevaa voidaan tehdä toisin, syntyy aivan uusia liiketoimintamahdollisuuksia aivan uudentyyppiselle, ennennäkemättömälle liiketoiminnalle, mihin ei ennen ole ollut mahdollisuuksia. Tällä luodaan uutta taloudellista toimeliaisuutta vastapainoksi ja täydennykseksi valtavirran mukana kulkeville yrityksille.

Ihmisten eriarvoisuus on vaarassa kasvaa. Ihmiset tulevat jakautumaan niihin, joilla on kyky kommunikoida sähköisesti ja niihin jotka tähän eivät kykene. Puhe- (= sanat+painotus) ja eleviestinnän rinnalle tulee sähköisen viestinnän lähettämisen kyky. Kuulon, hajun, maun, näön, ja tunnon rinnalle tulee sähköisen viestinnän vastaanoton taito. Miten erilaiset taidot ja kyvyt painottuvat, jää nähtäväksi, mutta ainakin tiedon sulattamisen taito tulee olemaan erittäin tärkeä.
Ja siihen koulutuksella voidaan merkittävästi vastata.

Simo Saurio
Yrittäjyysvuosikymmen-hankkeen
Varsinais-Suomen työryhmän puheenjohtaja

Yrittäjyysvuosikymmen yrityskoulutus-lehti 2/98