Päivitetty 02.10.1999












Isoon vihreään reservaattiin mahtuu yrittäjiä

Suomalaiset maatalousyrittäjät eivät vielä osaa täysin hyödyntää maamme sijaintia ja olosuhteita. Muualta Euroopasta katsottuna Suomi on suuri, vihreä reservaatti, jossa on tilaa ja monia muita maita paremmat mahdollisuudet kasvattaa puhdasta ruokaa.

- Kylmä ilmastomme pitää esimerkiksi huolen siitä, että kaikenlaiset pöpöt eivät lisäänny niin herkästi kuin lämpimissä maissa. Tämän takia käyttämiemme antibioottien määrä on paljon pienempi kuin muualla, osastonjohtaja Kai Reikko Vakka-Suomen Maaseutuopistosta sanoo.

Maatilan lihaherkku -kurssilaisia

Vakka-Suomen Maaseutuopisto järjesti viime talvena lihanjalostuksen yrittäjäkoulutusta eli "Maatilan lihaherkku" -kurssin. Sille osallistui maatalousyrittäjiä sekä elintarvikealan ihmisiä ja kurssin aikana heille opetettiin lihan jatkojalostusta käytännön esimerkein ja itse tehden. Tiiviissä kurssiohjelmassa oli runsaasti tutustumiskäyntejä eri yrityksiin ja opintomatka Saksaan. Kurssin vetäjänä oli saksalainen lihamestari Gero Geik jolla on takanaan kahdeksan vuoden alan koulutus.

- Maatiloilla on haluja kehitellä uusia tuotteita ja uskon, että markkinoitakin laadukkaille kotimaisille elintarvikkeille on olemassa. Suuri ongelma on kuitenkin keskittynyt jakelu. Me tarvitsisimme esimerkiksi pieniä "maalaispuoteja" suurten markettien sisälle. Muualla maailmassa näitä jo on, mutta Suomeen ne tulevat hitaasti, Kai Reikko sanoo.

Markat tarkasti talteen

Maatalouden liitännäiselinkeinojen kehittelyyn Kai Reikko kehottaa käyttämään enemmän mielikuvitusta. On hyvä, jos tilalle saadaan ryhmiä ruokailemaan, mutta miksi ei saman tien keksittäisi muutakin? Maalaiseksotiikka saattaisi viehättää kävijöitä pitempään kuin yhden aterian ajan ja tilat voisivat tarjota kokonaisia ohjelmapaketteja.

Kai Reikko

- Tiloilla voisi olla omia, ulkona valmistettavia erikoisherkkuja. Ruuanlaitto ulkona on useimmista hauskaa seurattavaa ja samaan yhteyteen voisi liittää retkiä tai muuta ohjelmaa. Myös tilojen omia tuotteita voidaan myydä matkalaisten mukaan. Myyntihenkisyyttä tarvitaan paljon lisää, liikevaihto pitää pyrkiä maksimoimaan kun tilaisuus on, Reikko sanoo.

Kai Reikon tulevaisuudenkuvissa Suomessa on nykyistä paljon enemmän pieniä erikoislihatuotteiden valmistajia. Lisäykseen pitäisi makkarannälkäisessä maassa olla mahdollisuuksia, sillä esimerkiksi Saksan väkilukuun suhteutettuna meillä pitäisi olla noin 1500 lihatuotteiden tekijää. Nyt niitä on vain parisataa.

"Maatilan lihaherkku" -kurssia ei ainakaan lähiaikoina tulla uusimaan. Kai Reikon suunnitelmissa on ateriakurssi, jolla laajennetaan erikoistuotteiden valikoimaa muihinkin kuin lihatuotteisiin.

- Koulutuksen pitää aina olla sellaista, että sillä on todella mahdollisuus mennä läpi markkinoilla. Pelkän koulutuksen vuoksi ei kannata käyttää aikaa.


Pirkko Varjo



Yrittäjyysvuosikymmen yrityskoulutus-lehti 2/99

paluu