
Maatilalla kasvaa grilliherkku
Rymättyläläisen maatilan piharakennuksessa röhkii monta tuhtia emakkoa vierellään toinen toistaan suloisempia pikkupossuja. Tavalliset vaaleanpunaiset porsaat ovat tietysti hellyttäviä, mutta niistäkin vievät voiton kirjavat kärsäkkäät, joiden sukujuuret ovat puoleksi metsäsian. Viirulliset, pilkulliset ja laikulliset possut ovat kaikki erilaisia ja ne suhtautuvat päiväunien häiritsijään ystävällisen uteliaasti. Isäntä Kari Sola nostaa pikkuisen syliinsä ja siinä iltapäiväisessä auringonläikässä ei tee mieli ajatella, että muutaman kuukauden kuluttua tämäkin veijari makaa vakuumipakattuna grillimakkarana kaupan tiskillä.
- Ei tässä hommassa voi tunteilla, työ on työtä, Kari Sola sanoo.
Työtä itsenäisenä isäntänä Kari Sola on tehnyt kotitilallaan jo toistakymmentä vuotta. Poikamiesisäntä hoitaa sikatilaa ja viljelee jonkin verran varhaisperunaa sekä rehua possujen ruuaksi. Tilalla on teurastamo, jossa matkansa pään näkevät omien possujen lisäksi monet rahtimatkalaisina tulleet. Oman tilan sioista osa jatkojalostetaan Mynämäellä korkealaatuiseksi grillimakkaraksi, jota myydään suoraan tilalta ja muutamissa elintarvikeliikkeissä Turun seudulla. Ammattitaidon takeeksi Kari suoritti viime talvena Vakka-Suomen Maaseutuopiston "Maatilan lihaherkku" -kurssin.
- Omaan työhöni kurssi ei varsinaisesti tuonut mitään uutta, mutta oli silti mielenkiintoista olla mukana ja nähdä toisten työskentelyä, kurssihan painottui paljolti käytännön työhön, Kari Sola kertoo.
Makkaraa valtakunnan huipulle
Solan tilalla siirryttiin luomuun kolme vuotta sitten. Vilja viljellään ilman myrkkyjä, mutta possut eivät ole vielä luomupossuja, oma rehu kun ei täysin riitä niiden ravinnoksi. Luomuviljelyä Kari perustelee pienemmillä kustannuksilla ja ympäristönäkökulmalla, lihan makuun se ei vaikuta. Maku on todettu hyväksi aina valtakunnan korkeinta johtoa myöten, Solan grilliherkkuja on nautittu jopa presidentin ruokapöydässä Kultarannassa.
Erikoistuminen ja jatkojalostus ovat pienten tilojen ainoa mahdollisuus selvitä hengissä. Maatalouden tukijärjestelmää Kari Sola pitää monen muun isännän tapaan hulluna.
- Työstä menee motivaatio, kun tulo tulee jostain muualta kuin varsinaisesta työstä. Mutta jotta tukijärjestelmästä voitaisiin luopua, pitäisi ruuan hintaa nostaa niin paljon, etteivät ihmiset ole enää valmiita maksamaan. Joidenkin erikoistuotteiden kohdalla korkeampikin hinta hyväksytään, mutta peruselintarvikkeissa on totuttu siihen, että ruoka on halpaa.
Oman tilansa toimintaan Kari Sola ei ole suunnitellut muutoksia. Lihanjalostuskurssin lisäksi takana on myös yrttikurssi, mutta ainakaan vielä tilan pelloilla ei ole yrttitarhaa nähty. Kari on mukana neljänkymmenen rymättyläläisviljelijän muodostamassa perunaosuuskunnassa, joka on keskittänyt varhaisperunan jakelun ja markkinoinnin.
- Rahallinen hyöty ei välttämättä ole merkittävä, mutta osuuskunta tekee työt sujuvammiksi ja hyöty tulee siitä, Kari huomauttaa.
Pirkko Varjo
Yrittäjyysvuosikymmen yrityskoulutus-lehti 2/99